Hirvivahinkokorvauksia maksuun edellisvuosia vähemmän Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla

Hirvien syömää männynkuorta. Kuva: Olli Moilanen

Hirvivahinkokorvauksia maksetaan Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille tänä vuonna vain hieman alle 3000 euroa. Korvausmäärät ja ilmoitetut vahingot ovat vain murto-osa aikaisempien vuosien määristä. Arvioitujen metsävahinkojen määrä laski valtakunnallisesti lähes kaikissa maakunnissa Pohjois-Savoa, Kymenlaaksoa ja Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Korvaukset vähenivät eniten Pohjanmaan maakunnissa. Eniten korvauksia maksetaan Pohjois-Pohjanmaalle ja Lappiin. Hirvivahinkokorvauksia maksetaan tänä vuonna metsänomistajille valtakunnallisesti kaikkiaan 0,7 miljoonaa euroa, kun viime vuonna korvauksia maksettiin 1,3 miljoonaa euroa.

-Hirvikanta on pienentynyt ja vahinkojen määrä näyttää sen vuoksi laskeneen. Ehkä myös metsänomistajien into hakea korvausta metsävahingoista on vähentynyt. Metsänomistajat voivat jättää vahinkoja ilmoittamatta, jos on epäilys, ettei korvauskynnys ylity, sanoo kehittämisasiantuntija Heikki Kuoppala Suomen metsäkeskuksesta.

-Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla kaadettiin hirviä runsaasti syksyllä 2019 ja 2020, kun tavoitteena oli pienentää hirvikantaa ja tuhojen määrää. Tämä näkyy nyt hirvituhojen vähenemisenä. Toinen syy tuhojen vähenemiseen ovat sudet erityisesti Suupohjassa ja Keski-Pohjanmaalla. Sudet verottavat erityisesti vasatuottoa, toteaa rahoitus- ja tarkastuspäällikkö Ari Nikkola Suomen metsäkeskuksesta.

Suomen metsäkeskus maksaa hirvieläinvahinkokorvaukset metsänomistajille helmikuun aikana. Korvaushakemusten käsittely alkoi heti vuodenvaihteen jälkeen.

Taimikon kunto kannattaa tarkistaa keväällä

Hirvituhoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja, mikä heikentää taimikon kasvua.

Metsänomistajien on hyvä tarkistaa taimikoiden kunto vähintään kerran vuodessa. Paras ajankohta siihen on keväällä, kun lumi on sulanut ja lehtipuut ovat vielä lehdettömiä.

Valkohäntäpeura voi olla osasyyllinen Varsinais-Suomen kasvavaan vahinkomäärään. Metsävahingon aiheuttajan määrittäminen tarkasti on kuitenkin vaikeaa, koska syöntijälki on hirvellä ja valkohäntäpeuralla hyvin samankaltainen. Usein arvio perustuu taimikosta löytyviin jälkiin ja jätöksiin.

Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvivahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. Ilmoituksen voi lähettää myös lomakkeella.

Metsäkeskus järjestää riistavahinkowebinaarin 30.3.2022 metsäalan ammattilaisille ja riistanhoitoyhdistysten vahinkoyhteyshenkilöille. Webinaariin voi ilmoittautua Metsäkeskuksen tapahtumakalenterin kautta.

Jätä kommentti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.