• Aamos Peltokangas ja Emilia Santala viihtyvät uimahallissa.
  • Veera Autio ja Vili Uusitupa pitävät uinninopetusta hyvänä juttuna.

Avantouimarit lahjoittivat lasten uimataidon hyväksi

RANTAKYLÄN AVANTOUIMARIT ry teki Vimpelin Aapiskujan koululle 2 000 euron lahjoituksen lasten uimataidon kehittämiseksi. Rahalla jokainen koulun 158 oppillasta pääsee kaksi kertaa Alajärven uimahalliin koulun normaalisti tarjoamien käyntien lisäksi.

–Avustus on todella huikea – hieno, merkittävä tuki, kiittelee Aapiskujan rehtori Riikka Jaatinen

Koska liikunnan opetussuunnitelmassa mainitaan tavoitteena uimataito, koulun on järjestettävä oppilaille uintiopetusta. Aapiskujan oppilaille se on käytännössä tarkoittanut uimamatkaa Alajärven uimahallille noin kerran per lukukausi, kaksi kertaa luokka-astetta kohti.  

–Tällä rahalla saamme kaikille luokka-asteille kaksi ylimääräistä uintikertaa eli roimasti ekstraa pakollisen lisäksi, Jaatinen kertoo.  

Avantouimareiden yhdistys pyöritti avantouintia Vieresniemessä ennen kuin kunta ja sittemmin karavaanariyhdistys otti sen hoitaakseen. Yhdistyksen toiminnan päätyttyä tilille jääneet rahat haluttiin kohdentaa alakoulun oppilaiden uimataidon kehittämiseen 

–Ajattelimme, että koska kouluilla tai kunnalla ei ole kovin paljon rahaa laittaa tällaiseen toimintaan, voisimme avustaa siinä, muistelee Maija Kuivanen. –Monellakin on huoli lasten uimataidosta. Kaikki perheet eivät käy uimahalleissa eri syistä, ja rantauimakoulun aikaan on usein niin kylmää, etteivät viluisimmat lapset halua mennä veteen. Hietojan rannassa ei ole saunaa.  

Kuivanen pohtii, voisiko uimakoulun kenties siirtää Vieresniemeen, kun ranta saadaan kuntoon. –Vai jääköhän se valvonnasta kiinni, saunassakin tarvittaisiin joku valvomaan lapsia. 

NELJÄSLUOKKALAISET aloittivat uintimatkat maanantaina 15. marraskuuta.  

–Vielä kerran päin-liuku, ja sitten saatte mennä poreisiin, päätti uimaopettaja Karoliina Joohs 4B-luokan uimaopetustuokion Alajärven uimahallilla. Uimakertaan kuuluu aina puolen tunnin ohjattu harjoittelu ja vapaata uintia opettajan valvonnassa. 

Uinnin opettelu aloitetaan jo esikoulussa. Harjoittelu alkaa siellä usein varsin erotasoisesta lähtöasetelmasta; joku saattaa osata jo uida hieman, mutta osa voi olla ensimmäistä kertaa uima-altaassa.  

–Kehityksen saattaa nähdä jo puolen tunnin aikana; miten arempi lapsi rohkaistuu veden kanssa. Ensin harjoitellaan sitä, ettei haittaa, vaikka menee vettä kasvoille, päästään siitä pelosta eroon, Joohs kertoo.  

–Olisi hyvä, että vanhemmat käyttäisivät lapsia uimassa, vaikka rantauimakoulussa, ettei uinnin opetus ja veteen tutustuminen jäisi kokonaan koulun vastuulle ja näihin harvoihin käynteihin uimahallissa.  

–On hienoa, että uinti on kirjattu opetussuunnitelmaan. Uimataidolla on valtava merkitys ihmisen elämässä, näkee Joohs. –Etenkin kun me elämme täällä järvien keskellä.  

Virallisella uimataidolla on kovat vaatimukset ja kriteerit, mutta jonkinlainen uimataito voi olla joskus elämän ja kuolemankin kysymys. –Lapsille on hyvä opettaa, että uiminen ei ole vain kisaamista ja hässäkkää, vaan lähdetään tekemään harjoituksia rauhallisesti ja rennosti. 

Veera Autio ja Vili Uusitupa totesivat, että uiminen on kivaa.  

–Kotoakin käydään uimassa, mutta ei kovin usein. Viimeksi olin täällä kaksi päivää sitten, Autio kertoi.  

–Uin sujuvasti ehkä 35 metriä, Uusitupa kuvaili omaa uimataitoaan.  

Heille uiminen on kivaa puuhaa, eivätkä he koe uinnin opetuksessa mitään hankalaksi. 

Emilia Santala ja Aamos Peltokangas ilahtuivat, kun kuulivat, että luvassa on kaksi ylimääräistä uintikertaa. 

–Kotoa käydään välillä uimassa, Santala kertoi.  

–Minä olen ollut täällä kolmesti aiemmin, Peltokangas muisteli.  

–Osaan uida ihan hyvin, jaksan pitkän altaanmitan. Tykkään sukellella ja tehdä temppuja, esimerkiksi voltteja kolmesta metristä. Kesällä käyn uimassa järvessä.  

–Jaksan uida ehkä kaksi altaanmittaa. Tykkään sukeltamisesta ja vedessä temppuilusta. Joskus hyppään laudalta.  

Hyppypaikka on uimahallissa molempien suosikkipaikka, mutta myös porealtaassa ja liukumäessä viihdytään hyvin. 

VAIKKA Rantakylän Avantouimareiden yhdistys lakkasi toimimasta, nauttivat uimarit yhä Vieresniemessä kylmän hyvää tekevästä vaikutuksesta hyödyntäen karavaanareiden palvelua.  

–Siellä on viikoittain kolme avointa avantosaunavuoroa, mutta syysloman aikaan oli niin paljon naisia uimassa ja saunassa, että hankimme vielä oman vuoron. Eläkeläisillä on mahdollisuus saunoa päivälläkin, toteaa Maija Kuivanen.  

Avantouinnissa oleellista on riittävä lämmittely ja rauhallinen, kiireetön siirtyminen veteen ja pois oman olotilan mukaan.  

–Aiemmin, kun rantasaunassa oli jatkuvalämmitteinen kiuas, meillä oli tapana mennä jouluaattoaamuna saunaan ja uimaan kello kuusi ja juoda siellä aamukahvit. Ehkä perinne jatkuu jossakin muodossa, Kuivanen sanoo.

Jaa juttu: