• Vuoden kyläelokuva -kilpailun finalistit Janne Vuorela (vas.), Maria Välikangas, Rene Mattila, Taina Halmemies, Olavi Kandolin, Luukas Järvinen ja Juha Järvinen palkittiin leivin, kunniakirjoin ja kukkasin.
  • Maria Välikangas suunnittelee jatko-osaa Landemaria-lyhytelokuvalleen.

Kyläelokuvafestivaali tarjosi huumorin kukkia, mutta myös tunteita laidasta laitaan

SEITSEMÄS Luoma-ahon kyläelokuvafestivaali nosti esille huumoria voimavarana. Sunnuntaina uudella kylätalolla vietetyn tilaisuuden aluksi esiintyi Riesa-pelle, joka keräsi katsomoon erityisesti junioreita. Pekka Pohjoispää haastatteli Jarmo Kumpulaa ja Leea Ketoa Muistoseurat-elokuvista. Tilaisuudessa palkittiin Vuoden kyläelokuva 2020 - 2021; palkinto meni Kurikkaan. Yhdeksän finalistin joukossa oli myös järviseutulaisia.

Järvilakeuden kansalaisopiston tuottamat kolme ja puoli elokuvaa (neljäs teos on nimeltään Muistoseurat 3 ½) ovat tyylilajiltaan maalaiskomediaa, ja ne on tuotettu pienellä budjetilla paikallisten harrastelijanäyttelijöiden voimin. Kuvaussessioiden kommellukset ja sattumukset ovat päätyneet jossain kohtaa osaksi lopputuotosta.

–Parhaat naurut saadaan aina lopuksi, kun näytetään pilalle menneet otokset, elokuvat käsikirjoittanut Keto totesi. –Jokaisen elokuvan syntyminen on iso ihme. Aika monen asian on osuttava kohdilleen, että elokuva toteutuu. Kovin monella kansalaisopistolla ei taida olla omaa elokuvasarjaa.

Uusin osa Muistoseuroja pyörii vuoden loppuun asti elokuvateattereissa. Kaksi edellistä osaa on myynnissä DVD-muodossa kansalaisopistolla. Ykkösosan voi katsoa YouTubesta. Siellä se on kerännyt jo 5 200 katselukertaa.

HUUMORIN pariin päätyi myös kilpailuun Landemaria-lyhytelokuvalla osallistunut Maria Välikangas. Evijärvellä syntynyt ja kasvanut Välikangas halusi nostaa esille idyllisen maalaiselämän toistakin puolta.

–Naisihmiselle se on joskus rankkaa, hän totesi.

Idea ja aihe elokuvaan, jossa kaupunkilaistoimittaja haastattelee maalla asuvaa Mariaa, syntyi osin omista kokemuksista, mutta yhdisteltynä fiktioon. Välikangas esitti molempia rooleja. Hän halusi myös ravistella yleistä kuvaa naisesta.

–Monenlaisia sattumuksia kävi kuvausten aikana, mutta oli tarve saada tehdä ja aihe sopi mielestäni tähän kilpailuun. Jätin pois sen kohtauksen, jossa löin itseäni kirveellä jalkaan. Kylähullu-teema kiinnostaa, itse olen jonkin sortin luova hullu, hän naurahti. –Musiikin tähän tuotti veljeni Petri Välikangas.

Aiempaa kokemusta draamasta hänellä on harrastajateatterista ja takana on myös pieni rooli Muistoseuroissa.

–Olin haaveillut pitkään elokuvan teosta.

Tällä hetkellä Välikangas opiskelee kulttuurituottajaksi ja asuu Kauhavalla. –Landemaria kaupungissa on pyörinyt mielessä. Työn alla on monologi teatterin lavalle sekä suunnitelmissa aihio maalaiskomediaan.

Hän harrastaa myös klovnina esiintymistä.

TOINEN järviseutulainen finalisti oli vimpeliläinen Rene Mattila, jonka jakso Outoa peliä -sarjasta nähtiin tilaisuudessa. Pohjoispää luonnehti sitä Salatuiksi elämiksi Vimpelissä.

–Haluan kokeilla erilaisia juttuja, kertoi nuori tekijä. –Nyt työstän kauhuelokuvaa. Se on valmis ensi vuonna.

12-osainen Outoa peliä -sarja on katsottavissa YouTubessa.

VUODEN kyläelokuva -kilpailun vuosimallia 2020–2021 voitti Piika ja sotilas Kurikasta. Se kertoo 1800-luvun alkuvuosina tapahtuneesta kahinoinnista venäläisten sotilaiden kanssa. Yhden ihmisen inhimillinen teko pelasti Kurikan venäläisten kostoretkeltä, joka tuhosi Kauhajoen kuusi kylää.

Koska Kyläelokuvafestivaalia ei viime vuonna voitu toteuttaa, järjestettiin netissä yleisöäänestys, ja voittaja valittiin sen sekä raadin arvioinnin perusteella. Finaalissa oli yhdeksän osallistujaa eri puolilta maata. Ääniä kilpailussa annettiin 280.

Kurikan tekijätiimi palkittiin Elina Förstin suunnittelemalla palkinnolla, joka on luomalaista tuotantoa, kunniakirjalla, ruisleivällä, ruusulla ja kyläluudalla.

Kyläyhdistys haluaa toteuttaa tapahtuman jälleen ensi vuonna.

–Kansainvälisyys kiinnostaisi, totesivat kyläaktiivit Soili Mäki ja Marjo Vistiaho. –Kyliä ja maaseutua haluamme nostaa esille jatkossakin.

Tilaisuuden yhteydessä pidettiin hiljainen hetki torstaina edesmenneen yrittäjäneuvos Esko Mäkelän muistolle. –Hän oli suuri vaikuttaja ja rakentaja, totesi Sirkka Rajala puheenvuorossaan.

TILAISUUS striimattiin Kulttuurihyvinvointia etänä – Hyvinvointia kylille ja koteihin – Kulttuuria ja liikuntaa etänä -hankkeen mahdollistamalla kalustolla Aisaparin kotisivulle.

–Tähän mennessä meille on lähetetty tänne kylätalolle Supermarsu-musiikkinäytelmä sekä El Tango-konsertti Seinäjoelta sekä jumppakokeilu. Nyt alamme itse lähettää: Seamkin fysioterapiaopiskelijan vetämä kehonhuolto alkaa täällä keskiviikkona kello 19. Seuraavalla viikolla lähetys tulee Hautakylältä, mukana on neljä kylää, joissa opiskelija kiertää. Paikalle voi tulla huoltamaan kehoa tai osallistua striimin välityksellä kotoa käsin. Lähetyksessä kuvataan vain ohjaajaa, paikalla olijat saavat jumpata omassa rauhassa, kertoi Marjo Vistiaho. –Tällä hankkeella lähestytään erityisesti ikäihmisiä ja lapsiperheitä, jotka eivät välttämättä pääse lähtemään tapahtumiin, ja kerätään kokemuksia tästä toimintamuodosta.

Jaa juttu: