• Tuomo Jantunen johdattaa sauvakävelyryhmää. Kuva: Mairit Pellinen

Suomessa on yli miljoona sauvakävelijää – Kävelykipinä-kampanja innosti suomalaisia kävelemään vielä lisää

Suomalaiset ovat sauvakävelykansaa, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Joka neljäs suomalainen on vuoden aikana sauvakävellyt vähintään kerran. Lisäksi keväällä järjestetty Kävelykipinä-kampanja on innostanut tuhannet suomalaiset kohottamaan kuntoaan kävellen.

Suomessa on 1,1 miljoonaa sauvakävelyn harrastajaa

Sauvakävely on edelleen suomalaisten harrastetuimpia liikuntamuotoja. Kantar TNS Oy toteutti 7.-21.6.2021 tutkimuksen, jossa selvitettiin sauvakävelyn harrastamista suomalaisten keskuudessa. Tutkimuksen toimeksiantajina olivat Tahko Pihkala -seura ry ja Suomen Latu ry. Tutkimukseen osallistuneiden joukko edustaa maamme 18-79 -vuotiaita kansalaisia.

Tutkimuksen tulos osoitti, että runsas neljäsosa (26 prosenttia) väestöstä eli 1,1 milj. kansalaista on vuoden aikana kokeillut sauvakävelyä ainakin kerran. 11 prosenttia ilmoittaa harrastaneensa sauvakävelyä säännöllisesti vähintään kerran viikossa. Tulos merkitsee sitä, että Suomessa on noin 450 000 sauvakävelyn säännöllistä harrastajaa. Siten sauvakävely on edelleen harrastetuimpien liikuntalajien joukossa, kävelylenkkeilyn, pyöräilyn ja hiihdon ohessa.

Iän mukaan innokkaimmat sauvakävelijät löytyvät ikäryhmistä 50–64 ja tätä vanhemmista. Joka neljäs (25 prosenttia) 65 vuotta täyttänyt sauvakävelee vähintään kerran viikossa. Voidaan sanoa, että sauvakävely on eläkeläisten kakkosliikuntalaji tavallisen kävelyn jälkeen. Vaikka liikunnan harrastajilla on mielikuva, että sauvakävely on vain vanhojen ihmisten laji, niin tutkimus osoittaa, että myös nuoriso sauvakävelee; 5 prosenttia alle 25-vuotiaista ilmoitti harrastavansa lajia säännöllisesti. Se tarkoittaa noin 30 000 sauvakävelijää ikäryhmässä 18–25-vuotiaat.

Sauvakävely on naisten keskuudessa yleisempää kuin miesten parissa. Tällä hetkellä 16 prosenttia naisista voidaan lukea sauvakävelyn säännöllisiksi harrastajiksi; miehistä selvästi harvempi (7 prosenttia).

Maaseutumaisissa kunnissa asuvista 19 prosenttia sauvakävelee säännöllisesti. Pääkaupunkiseudun asukkaat muodostavat tässä vertailussa toisen ääripään. Heistä vain kahdeksan prosenttia sauvakävelee säännöllisesti. Tilanne toivottavasti nyt muuttuu, kun Helsingin uusi pormestari Juhana Vartiainen kertoi kuntavaalien yhteydessä pitävänsä sauvakävelyä tärkeänä keinona fyysisen ja henkisen kunnon ylläpidossa.

–Saatu tulos ilahdutti meitä sauvakävelyn parissa toimivia ohjaajia, kertoi liikuntaneuvos Tuomo Jantunen, joka oli käynnistämässä sauvakävelybuumia 24 vuotta sitten.

–Tämä uusi innostus on näkynyt kaikissa sauvakävelyissämme parin viime vuoden aikana ja erityisesti nyt korona-aikana. Sauvakävely on tullut takaisin!

Sauvakävely oli kilpahiihtäjien harjoittelumuoto jo 1960-luvulla. Kaiken kansan harrastukseksi se tuli sen jälkeen, kun tälle harrastukselle kehitettiin oma väline eli kävelysauva vuonna 1997. Tämän jälkeen voitiin puhua uudesta liikuntalajista, joka levisi nopeasti ensin kaikkialle Suomeen ja sitten seuraavan vuosikymmenen aikana ympäri maailman. Kun 1990-luvun puolivälissä harrastajia oli alle kymmenen tuhatta, nousi harrastajien määrä Suomessa vuonna 2003 jo yli 1,5 miljoonan.

2010-luvun jälkeen sauvakävelyn harrastus Suomessa jonkin verran väheni, kun taas ulkomaalaisten sauvojien määrä lisääntyi voimakkaasti.

Kävelykipinä sytytti kansaa kävelemään

Kävely on kansalaisten liikuntaharrastuksista ykkönen. Tämä on todettu kaikissa liikuntatutkimuksissa vuosikymmenien ajan. Kävelyn avulla on myös nostettu kansan kuntoa monissa liikuntatempauksissa.

Kävelyn tulee olla suorittajalleen myös virkistäytymistä ja liikkumista yhdessä. Tätä varten synnytettiin kuluneen kevään aikana Tahko Pihkala -seuran toimesta tempaus nimeltään ”Kävelykipinä 2021”. Korona-ajasta huolimatta Suomeen saatiin yhteensä 165 tapahtumaa liikuntayhdistysten, eläkeläisjärjestöjen sekä kuntien järjestäminä. Niiden aikana kaikenikäiset suomalaiset kävelivät omaa vauhtiaan vaihtelevia reittejä. Liikunta oli ”luvallista” ja suositeltavaa, vaikka juuri silloin puhuttiin korona-ajan liikkumisrajoituksista. Tapahtumat keräsivät järjestäjien arvioiden mukaan yhteensä lähes 6000 kävelijää.

Kävelykipinässä muisteltiin Maaottelumarssia, joka on Suomen merkittävin ja vaikuttavin kävelytapahtuma kautta aikojen. 80 vuotta sitten toteutetulla Maaottelumarssilla yli puolet suomalaisista saavutti yhdessä sovitut tavoitteet kävelymatkan ja -ajan suhteen. Kävelijöiden määrä toukokuussa 1941 oli maailmanennätys: 1 507 111 suomalaista suoritti marssimerkkiin oikeuttavan kävelyn, eli 10 tai 15 kilometriä vaaditussa ajassa.

Jotta Maaottelumarssi saattoi onnistua, sitä varten tarvittiin runsaasti harjoittelua eli kävelyä. Silloinen kävelykansan ”päävalmentaja” Lauri ”Tahko” Pihkala opetti, että kävelyä tulee harjoitella myös ”muina miehinä”, eli aina jokainen mahdollinen asiointimatka pitää kävellä eikä turvautua mihinkään liikennevälineeseen. Sen lisäksi piti opetella ”joutuisasti kävelemisen taito”. Näin varsinainen lenkillä käyntikin muodostuu pian tottumukseksi, ja ”kävelyn vaiva rajoittuu vain lähtöön”. Tällaisen harjoittelun pitäisi olla edelleen suomalaisten tavoitteena.

Kävelykipinä oli menestys. Päätös oli Suomen Ladussa yksimielinen: tätä toimintaa on jatkettava. Kaikki kunnat on saatava mukaan. Niinpä vuoden kuluttua toteutetaan Kävelykipinä 2022, ja silloin voidaan myös suurempia tapahtumia markkinoida ilman epidemiapelkoa. Maaottelumarssin lukemiin tuskin ylletään, mutta samoja kävelyperiaatteita tullaan suosittelemaan kuin 80 vuotta sitten: ”Kävely kansalle tavaksi!”

Palautetta Kävelykipinästä: ”Hei, suurkiitos teille järjestäjille! Teitte aivan mahtavaa työtä ideoineen kaikkineen. Ensi vuonna uusiksi! HK, Kotkan Latu ry”

Tahko Pihkala Seura ry

Jaa juttu: