• Olavi Luomala (oik.) ja Marko Luomala kertoivat Ylikylän koulun sillan nosto-operaatiosta. Terttu Luomalalle paikka oli ennalta hyvin tuttu: hän on kotoisin joen toiselta puolelta, Juutin talosta, ja kulki joen yli kouluun aikoinaan puusiltaa pitkin.
  • Ylikylän koulun kohdalla Kurejoen ylittänyt silta nousi kahdella kaivinkoneella paikoiltaan. Kuva: Marko Luomala
  • Ilmasilta Saukkolassa. Alajärven kaupunki myi sillan huutokaupalla ja se päätyi Lohjalle. Kuva: Lauri Sorainen

Ylikylän koulun silta nousi kahdella kaivinkoneella

ALAJÄRVEN kaupunki myi huutokaupalla Kurejoen ylittävän sillan entisen Ylikylän koulun rannasta. Sen osti yhtiö, jonka puolesta lohjalainen Lauri Sorainen alkoi järjestellä sillan kuljettamista Myllyniemeen, Lohjan Saukkolaan.

–Aloin soitella ja selvittää, kuka sillan irrottaisi kuljetusta varten. Mahdollisuuksia oli monia, mutta kaikki kyselyt johtivat hukkaan: ei meillä ole sellaisia koneita, alue pitää puhdistaa lumesta, puut pitää kaataa, sähköjohdot poistaa ja niin edelleen. Oli kovia reunaehtoja. Sattumalta soitin sitten Luomalan Kaivuun numeroon. Kun kerroin Olavi Luomalalle tilanteen, hän sanoi, että jos se silta sinne on saatu, niin kai sen poiskin saa, me hoidamme jutun.

Sorainen on erittäin tyytyväinen asian ripeään edistymiseen. –Asiasta sovittiin tiistaina 16. maaliskuuta ja torstaina 18. maaliskuuta silta oli Saukkolassa pellolla odottamassa huoltoa. Tavoitteena on asentaa se paikoilleen ensi kesänä. Vaimoni pitää matkailutilaa paikassa, jossa on vieressä joki. Vuosikymmen on mietitty, mistä sopiva silta, että voisimme hyödyntää ja kehittää joen toistakin puolta.

–Mielestäni Olavi Luomalan toiminta oli poikkeuksellisen ennakkoluulotonta ja rohkeaa. Hänenlaisensa yrittäjät ovat todellisia arkipäivän sankareita!

KAHDELLA koneellahan se onnistui. Toinen kone ajettiin ensin toiselle puolelle jokea, ja kun silta oltiin saatu koulun puolelle, ajettiin toinenkin kone sinne kyytiin nostoa varten, kertasi Olavi Luomala nosto-operaatiota.

Ennen nostamaan pääsyä piti avata sillan kiinnityspultit. –Ne oli lujasti pultattu, ja olivat tietysti jäässä. Ensin kopsuteltiin roudat pois ja mutteripyssyllä pultit auki, totesi mukana ollut Marko Luomala, Olavi Luomalan poika.

Silta painoi arviolta reilut 10 000 kiloa. –Ensin hitaasti nostettiin, ja ujutettiin siltaa koulun rantaan päin. Se piti sitoa ristiketjuilla kiinni, ettei se pääse kaatumaan. Juutin puolelta työnnettiin pitkäpuomisella ja koulun puolelta vedettiin.

Silta nostettiin Seppälän erikoispitkän lavetin kyytiin. –Oma hommansa oli taas toisessa päässä saada se kyydistä pois.

–Aina on saatu kaikki hommat hoidettua. Ensin funtsitaan, miten onnistuu, sitten ruvetaan töihin. Joitakin asioita siinä piti huomioida, kuten yläpuolella kulkevat sähkölinjat. Päivän verran se irrotus otti aikaa.

LUOMALOILLE Ylikylän koulun seutu on tuttua paikkaa. Koulun naapurista on lähtöisin Olavi Luomalan vaimo Terttu, omaa sukua Juuti. Hän aloitti koulussa vuonna 1960.

–Kun kävin Ylikylän koulua, siinä oli vielä vanha puusilta, Terttu muisteli. –Isä sanoi, että pitää osata uida, jos sattuu tippumaan sillalta.

Terttu Luomalalle mieleen on jäänyt koulusta erityisesti voimistelusali rekkeineen.

Hän kävi nuorena emäntäkoulun Lapualla, mutta tapasi puolisonsa Kurejoen Nuorisoseuralla.

Järviseutu tullut tutuksi työmaiden merkeissä

LUOMALOILLA on ollut kaivinkoneita vuodesta 1991. Yritys tekee kaivuu- ja maansiirtourakoita Järviseudulla, Seinäjoen ympäristössä ja kauempanakin maakunnassa. Kauimmainen projekti on ollut Kokkolassa. Enimmillään yritys on työllistänyt yhdeksän vierasta työntekijää, mutta väkeä otetaan aina tarpeen mukaan. –Käytämme myös aliurakoitsijoita, kertoi Olavi Luomala.

Järviseudulla Luomalat ovat tehneet useita isoja hankkeita, esimerkiksi Tarvolan ja Kaartusenpuron kosteikot, jotka ovat herättäneet kiinnostusta: niitä on käyty katsomassa kaukaakin.

–Paalijärven kunnostus on yksi mieleen jääneistä urakoista: sinne piti jättää linnuille pesimispaikat ja vetää laskeviin jokiin suodatinkankaat, ettei metsästä pääse humusta järveen. Hanke saikin ympäristöpalkinnon, muistelee Luomala.

–Yksi haastava keikka oli Savonjoen patoaminen Vimpelissä. Sääolosuhteet olivat kovat. Vesi piti saada siirrettyä työmaa-alueelta. Siihen tilattiin Kiinasta pumput, jotka pumppasivat 700 litraa vettä sekunnissa. Viisi pumppua oli samaan aikaan toiminnassa. Sitä varten piti rakentaa erillinen muuntaja. Sattui niin huonoja talvia siihen saumaan.

Lappajärven kirkkorannan ruoppaus oli kova projekti sekin. Silloin oli hyvä talvi tehdä.

–Rakensimme siihen 60 metriä pitkän laiturin, Marko Luomala kertoi.

–Nyt siihen laituriin pääsee laivalla, voidaan viedä vaikka vihkiparit siihen, sanoi Terttu Luomala.

Yksi työläimpiä hankkeita on ollut Evijärven siirtovesijohdon vetäminen, joka oli 13 kilometrin mittainen ja vaati useita joen alituksia.

–Piti huomioida suurjännitejohdot, vesijohdot, joet ja tiet. Sai siinä hieman vakuutella luottamus- ja virkamiehiä, että kyllä me tämä hoidetaan, Olavi Luomala naurahti.

TERTTU Luomala lähti maansiirtoyritykseen mukaan 2000-luvulla, kun eläinten pito kotitilalla loppui. Hän oli mukana tehtäessä Lapuanjoen tulvasuojelua, missä maata siirrettiin viidenkin koneen ketjussa.

–Siirsimme 55 000 kuutiota maata, Marko nosti järvestä minulle ja minä siirsin Olaville, joka teki penkerettä.

Naiset ovat alalla edelleen marginaalinen ilmiö, mutta Terttu Luomala kokee, että ohjauslaitteet sopivat hyvin käsiin. –Kumpikin käsi tekee omaa hommaansa.

Maansiirtotöissä meni 16 vuotta. –Pääasiassa se oli ojien perkaamista Destialle.

Talviaikana on maansiirtotöissä hieman hiljaisempaa.

–Koko ajan on urakoita laskennassa. Nyt olemme tehneet tulvasuojelua tähän Kauhajärveen. Vesi nousee keväisin huviloiden pihaan, nyt laitettiin pumppaamo ja kaivot, pitäisi jatkossa pihat pysyä kuivana, Olavi Luomala kertoi. Ely on rahoittanut hanketta.

Kauhajärvellä kiinteät siteet Järviseutuun

KAUHAJÄRVI sijaitsee Lapuan, Alajärven, Kauhavan ja Lappajärven keskipisteessä eli sieltä on suunnilleen sama matka kaikkiin keskustoihin. Kauhajärvisillä onkin kiinteät siteet Järviseutuun.

–Asioimme sekä Alajärvellä että Kauhavalla, Lappajärvelläkin jonkin verran, mutta siellä ei ole virastopalveluita.

Järvi voi yhdistää tai erottaa, pohtii Terttu Luomala. –Murre erottaa kauhajärviset lapualaisista.

–Täällä on muuten melkein kaikki emännät Järviseudulta, vain harvat Lapualta tai Kauhavalta, Olavi Luomala totesi.

Kylällä on noin 400 asukasta, kauppa, koulu, kirkko, seurauntakoti ja kyläkirkkoyhdistys, joka järjestää toimintaa. Kirkko rakennettiin uudelleen tuhopolton jälkeen.

–Kesällä rantapuiston lavalla on monenlaisia tapahtumia. Lava on kunnostettu Aisaparin avustuksella. Täällä toimii myös evankelisen yhdistyksen leirikeskus Esan tupa.

Maataloutta kylällä on vielä paljon, ja se on keskittynyt viljan viljelyyn.

Jaa juttu: