Geopuistot

VANHASSA visailukysymyksessä arvuutellaan, mihin liittyy sanaketju koskenkorva, mieto, myrkky. Vastaus on, että ennen vanhaan pääsi Seinäjoen ja Kaskisten välistä Suupohjan junarataa pitkin Ilmajoen Koskenkorvalta Kurikan Miedon kautta Karijoen Myrkkyyn. Sanaleikki esitettiin, kun osallistuin Seinäjoen seudun toimittajat -yhdistyksen kuntavierailuun Karijoelle.

Kaikin puolin onnistuneella reissulla kävimme muun muassa paikallisen matkailukohteen Susiluolan edustalla. Siellä kenties majaili neandertalinihmisiä 120 000 vuotta sitten. Susiluolan osalta tehdään toimivaa rajayhteistyötä, sillä se on Karijoen kunnan omistamassa kalliossa, joka kuitenkin sijaitsee Kristiinankaupungin kunnassa.

KARIJOEN valtuusto päätti kesäkuussa, että kunta osallistuu viiden vuoden ajan Lauhanvuori-Hämeenkangas Geoparkin rahoittamiseen 6 000 eurolla vuodessa. Hakemus Geopark-statuksen saamiseksi lähtee marraskuussa. Eteläpohjalaiset Isojoki, Kauhajoki ja Karijoki ovat kimpassa seitsemän satakuntalaisen ja pirkanmaalaisen kunnan kanssa.

Edelle ehti Saimaa Geopark, jota koskeva hakemus lähti Unescoon viime talvena. Hankkeessa on yhdeksän eteläkarjalaista ja eteläsavolaista kuntaa.

Geopark-verkostoon on tähän mennessä hyväksytty 140 geologista kohdetta. Toistaiseksi ainoana suomalaisena siihen kuuluu Rokua Unesco Global Geopark. Sen toiminnasta vastaa pohjoispohjalaisten kuntien Muhoksen, Utajärven ja Vaalan kehittämisyhtiö Humanpolis Oy.

JOKAISELLA Geoparkilla pitää olla oma geologinen teemansa. Rokua houkuttelee matkailijoita jääkauden perinnöllä. Saimaalla korostetaan kallioperän muodostumista merenpohjasta 1 900 miljoonaa vuotta sitten. Erilliseksi vesistöalueeksi kuroutumisesta on 8 000 vuotta. Lauhanvuori-Hämeenkankaalle teemaksi otettiin suo. Lisäksi pitkällä ollaan Salpausselän päätemoreenimuodostumaan perustuvassa hankkeessa.

Tammikuussa julkaistiin Järviseudun matkailun kehittäjän master plan. Siinä todetaan, että pitkän aikavälin tavoitteena on Geopark-statuksen saaminen. Ei liene vaikea arvata, mikä kraatterijärven seudulla olisi teemana.

Nykyisen Lappajärven kohdalle iskeytyi meteoriitti ja se räjähti. Tuhovoimaa verrataan atomipommiin, jonka Yhdysvallat pudotti Japanin Hiroshimaan elokuussa 1945. Useimmin arvioidaan, että meteoriitin räjähdys oli noin 17 miljoonan atomipommin veroinen. Nyt kun Lappajärvelle pyritään hankkimaan aasialaisia matkailijoita, pitänee löytää uusi vertailukohta. Japanilaiset tuskin muistelevat mielellään kaupunkinsa hävittämistä.

Tämä kolumni julkaistiin Järviseudun Sanomissa keskiviikkona 12.9.2018.

Jaa juttu: