Koti Kaupungissa tylsää on,Simuna paras paikka alla auringon.Kylmyyden ja kosteuden anteeksi antaa voi,rakkauden lämpö sen tilalla soi.Simunaa rakastan ain,pysyy lapsuuden kotinain.Siellä sain rakkauden lapsuuden,kera vaarin, mumman, ihmisten. Totuus Iltaa täs istutaan,elämästä nautitaan,puhutaan kaikenlaista,elämästä monenlaista.Toisiamme rakastetaan,ikuisesti ainiaan.Koskaan ei ihminen tietää voi,milloin elämämme viimeinen sävel soi.Me uskomme säveleen yhteiseen,jonka sävellämme nuotilleen. Miete Onko ihmisen elo lyhyt näin,ei … Lue lisää

MIETISKELYJÄHelmikuussa 2014 “Minä juoksin ja etsin faarttia. En löytänyt, mutta aivofarkti löysi minutja heitti minut ketoon. Mikä se oli;se oli neljän sentin mittainen pökäle,joka tuli äkkiä aivoihin lupaa kysymättä. Mitä se toi;kirjavan vartalon – mustelmien värit ovat oikeastaan aika kauniita –ja se toi voimattoman jalan ja velton käden. Pökäle katsoi minua ja sanoi: “Minä hallitsen.” … Lue lisää

Uusi vuosiaskeleista vapaa,kuin äskettäin lakaistu pihapolku. Ajatukset risteilevätarkana, kyselevinä uuden jatuntemattoman edessä. Mistä saan avun,mitä kohtaan, kun askeleetkuvioivat polun? Herra on sinun varjelijasi.Sinä saat avun taivaan ja maanluojalta,kuuluu äänetön kuiskaus. Kyselevä mieli rauhoittuu.Sanat rakentavat kestävän sillanuusien päivien varalle. “Olen varma siitä, ettei kuolemaeikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat,ei mikään nykyinen eikä mikään tulevaeivätkä mitkään voimat,ei … Lue lisää

Elämä antaa ja ottaa matkallaan.Riittävän voiman kaikessa kohdata saan.Eilinen päivä – paistetta auringon –tänäänkö huomaan; aurinko poissa on! Valoa kaipaa ihminen kulkeissaan;toiveiden siivin eteenpäin matkataan.Menneeseen katson, tunnen kiittäen;elämänmerta yksin kulje en. Näin on hyvä – matkani jatkua saa,usko ja luottamus elämää kirkastaa.Hetken jos peittää pilvi auringontaivainen käsi silloinkin suojani on. Tuula T. Haapoja