Sukutilakunniakirjan saavat 5.7.2024:
Yli-Savusen tila, Marko ja Sanna Savunen, Ilmajoki
Koskilahden tila, Kalle Koskilahti ja Ossi Koskilahti, Lapua
Ellilän tila, Laura Kivistö ja Mikko Kivistö, Kurikka
Lyyskin tila, Eero Kallio ja Inka-Maaria Näkkäläjärvi, Laihia
Tapanilan tila, Juha ja Tuija Siermala, Kalajoki
Uudentuvan tila, Juha-Matti Ollila ja Emma-Kaisa Junttila, Lappajärvi
Mäentalon tila, Antti ja Taina Mäentalo, Sysmä
Kohtamäen tila, Maiju ja Tuomas Pennala, Kurikka
Perttulan tila, Jari Katajamäki, Tuomas Katajamäki, Soini
Pikku-Mäenpään tila, Janne ja Sanna Montonen, Pyhäjärvi
Arvostettu tunnustus
Sukutilakunniakirjan saa tila, joka on ollut saman suvun hallussa vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirja on julkinen tunnustus samaa tilaa hallinneille suvuille pitkäjänteisestä työstä ja myös osaamisesta pitää tila elinkelpoisena siirtymään aina seuraavalle sukupolvelle. Sukutilakunniakirjat ovatkin yleensä tilojen seinillä parhaalla paikalla.
– Helppoa sukutiloilla ei varmasti ole koskaan ollut ja erilaiset ajanhaasteet niin kuin nytkin, tuovat varjoja tilojen jatkuvuudelle. Toisaalta näillä ihmisillä on aina ollut vahva usko maahan ja omaan osaamiseensa tehdä muutoksia ja ratkaista asioita. Omien juurien tunteminen ja sieltä kumpuava vahvuus antaa monelle yrittäjälle tukea katsoa rohkeasti tulevaisuuteen, tiivistää yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila ProAgria Keskusten Liitosta.
Mikä on sukutilakunniakirja ja paljonko niitä on myönnetty?
Ensimmäiset ProAgria Keskusten Liiton myöntämät sukutilakunniakirjat jaettiin Raumalla 31.7.1931. Sukutilakunniakirjan voi saada jokainen toimiva maa- tai metsätila, joka on ollut nykyisen omistajasukunsa hallussa yhtäjaksoisesti vähintään 200 vuotta. Sukutilakunniakirjan myöntämistä edeltää Kansallisarkistossa teetetty tutkimus tilan omistusvaiheista.
Vanhimpien sukutilojen historia on yli 485 vuotta vanha. Ruotsin kuninkaan määräyksestä maakirjojen pito alkoi vuonna 1539. Tämä on tehnyt mahdolliseksi selvittää tilojen historiaa aina 1540-luvulle saakka. Sukutilakunniakirjoja on jaettu yli 7 870 tilalle. Sukutilakunniakirja uusitaan aina sukupolven vaihtuessa. Sukutilakunniakirjan ohella myönnetään sukutilaviirejä. Kupariseen viirilehteen on lävistetty vuosiluku, joka kertoo, mistä lähtien tila on ollut saman suvun hallussa. Lehdessä voi lisäksi olla Karjalan vaakuna siirtokarjalaisilla viljelijöillä tai haukka kaikilla niillä tiloilla, jotka ovat olleet saman suvun hallussa ensimmäisistä maakirjoista saakka.
