EVIJÄRVEN Uittomieskämpällä oli viime perjantaina juhlava tilaisuus, kun Evijärvi-Seuran Uittomieskämpälle luovutettiin Etelä- Pohjanmaan Rakennustaitosäätiön on myöntämä Rakentajalaatta. Laatta on Rakennustaitosäätiön laatta numero 20. Asiaa juhlittiin perjantaina 5. päivänä toukokuuta juhlavassa tilaisuudessa, jossa laatta kiinnitettiin kämpän seinään juhlan aluksi. Kiinnittämisen jälkeen oli luvassa monipuolinen ohjelma, jonka juonsi Satu Toijala-Saari.
Paikalle oli kertynyt juhlayleisöä kämpän täydeltä. Aluksi saatiin kuulla Evijärven Mieskuoron esittämänä Järvimaisemissa-kappaleen, kuoroa johti Satu Lumiaho. Muusikin jälkeen juontaja johdatti paikallaolijat tukkilaistunnelmiin pienellä tarinalla vähän toisella kymmenellä olevasta Henrik-pojasta, jolla oli kova halu uittohommiin, muttei meinannut kelvata uittopomolle risaisten kenkiensä takia. Tilaisuuden avasi Evijärvi-Seurasta varapuheenjohtaja Ilmari Sulkakoski, joka toivotti kaikki vieraat, kylmästä kelistä huolimatta, lämpimästi tervetulleeksi.
–Tällä nyt luovutetulla Rakentajalaatalla on merkitystä Evijärven kunnalle ja samalla koko Järviseudulle. Se on kunnianosoitus sille kotiseuturakkaudelle ja perään antamattomuudelle, jota niin monet puuhamiehet ja -naiset ovat osoittaneet. Se on myös kunniaosoitus menneille sukupolville, jonka ajan ihmiset hankkivat elantonsa tukkityömailla sekä uittohommissa. Sen myötä he ovat rakentaneet ja kehittäneet kotiseutuaan.
Sulkakoski puhui vesistöstä ja välijoesta elämänvirtana, joka antoi ravintoa ja toimeentuloa niin monille asukkaille sen varrella.
Asko Hilmola Etelä-Pohjanmaan Rakennustaitosäätiöstä kertoi säätiön toiminnasta, joka oli alkanut vuonna 1983.
–Säätiön perustivat yhdessä Etelä-Pohjanmaan rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit sekä Etelä-Pohjanmaan rakennusmestarit. Säätiön tarkoituksena on edistää rakennustaidon ammattitaitoa ja -tietoutta.
Lopuksi Hilmola toivotti onnea ja pitkää ikää rakennukselle.
Kiitospuheen piti Evijärvi-Seuran puheenjohtaja Heikki Valijoki. Hän valotti taustoja koko hankkeen takana ja historiaa siitä, mitä kaikkea uittotyö on tuonut perheille ja koko valtakunnalle.
–Osa miehistä sekä naisista, unohtamatta suomenhevosta taistelivat itsenäisyytemme puolesta, osa jopa viisi vuotta. Taisteluiden laannuttua kotiuduttiin. Edessä oli ankara jälleenrakennustyö, Suomelle määrättyjen valtavien sotakorvauksien maksu. Mistä sotakorvaukset maksettiin? Niin minä kuin moni muukin vastaa, metsästä, mutta mennäänpä pari askelta taaksepäin, eivät ne puut itsestään kaatuneet ja tulleet ”lanssille” – ne oli kaadettava, karsittava ja ajettava vesistön rannalle. Niinpä osa sodista kotiutuneista miehistä lähti etsimään savotoita, laitettiin ”justeeri” luokalle, repun rinkkaan kiinni, Billnäs reppuun ja savotalle, siitä se lähti.
VARSINAISEN juhlapuheen pitäjäksi paikalle oli kutsuttu elinkeinopäällikkö Yrjö Ylkänen Metsäkeskuksesta. Ylkänen teroitti sitä, kuinka tärkeää metsä, sen hoitaminen ja puurakentaminen on Suomessa.
–Metsä on antanut turvaa, ruokaa ja elinkeinomahdollisuuksia. Yksi noista elinkeinoista on ollut puutavaran uitto ja toinen puurakentaminen. Näitä molempia julistamme tänään tässä tilaisuudessa. Suomen metsätaloudella on takanaan hieno historia, kun kuuntelee noita aiempia puheenvuoroja. Toisin voisi kuvitella tänä päivänä, kun kuuntelee noita hiilinielukeskusteluja. Metsien hiilinielun väitetään romahtaneen, kuitenkin suomalaisen metsänhoidon tuloksena Suomen metsien puumäärä on lisääntynyt yli miljardilla kuutiometrillä viimeisen 80 vuoden aikana. Se tarkoittaa, että metsiin on sidottu jo ennestään olevan hiilivaraston lisäksi yli miljardi tonnia hiilidioksidia. Tänäkin vuonna Suomen metsä sitoo enemmän hiiltä, kuin niistä vapautuu.
Puheiden jälkeen Valssipojat, Elias Kujala ja Jere Lehto vetelivät komeasti hanureillaan tilaisuuteen sopivaa musiikkia, joista avauksena kuultiin ”Metsäkukkia”. Komeaa kuultavaa oli Valssipoikien esitys.
Kunnanjohtaja Mikko Huhtala toi kunnan tervehdyksen juhlaan ja kertoi olevansa ylpeä siitä yhteistyöstä, mitä saadaan tehdä Evijärvi-Seuran kanssa. Suomen Kotiseutuliiton tervehdyksen toi Tuija Ahola.
–Kotiseututyö on hyvin monipuolista. Museoalueille, kuten Uittomieskämpän alueelle, kootaan rakennuksia ja esineistöä kertomaan tuon ajan elämästä. Kotiseutuarkistoihin tallennetaan arkistoaineistoa, muistelua valokuvia ja haastatteluja., Tuija Ahola kertoili ja siteerasi lopuksi Sakari Topeliusta.
Tilaisuuden päätöspuheen piti Kauno Koivukangas Evijärvi-Seurasta. Hän oli riimitellyt loppuun runon, jolla hän kuvasi osuvasti koko Uittomieskämpän rakentamisen vaiheita. Riimit kuvasivat tarkasti koko rakennusprojektia, jonka lämpimässä sisätiloissa saimme viettää tämän juhlavan tilaisuuden toukokuun alussa 2023. Koivukankaan ansiokkaan riimittelyn jälkeen tilaisuus päätettiin Järviseudun marssiin, joka laulettiin yhteislauluna. Kuivin suin ei kämpältä tarvinnut kotiin lähteä, paikalliset Kahvi-Maijat olivat laatineen kahvit ja kastamiset juhlaväelle tilaisuuden päätteeksi.
