VIMPELISSÄ Aapiskujan koululla on kääräisty hihat, eikä koululla aiota enää katsoa sivusta lasten lisääntyvää somessa oloa ja sen lieveilmiöitä, kuten esimerkiksi univajetta ja levottomuutta. Kaikki sai oikeastaan alkunsa Helsingin Sanomien artikkelista, jossa kasvatustieteen professori ja neuropsykologi Nina Sajaniemi kertoo, kuinka lyhyet videot aktivoivat aivoissa samoja hermoratoja kuin kokaiini.
–Luin jutun aamukahvin lomassa ja yhteistuumin päätimme opettaja Tarja Sovan kanssa tarttua aiheeseen kolmosluokkalaisten kanssa. Luimme artikkelin luokassa yhdessä oppilaiden kanssa ja saimme hyviä pohdintoja aikaan, kertoo Vimpelin Aapiskujan koulun rehtori Riikka Jaatinen.
–Tämä on jo pidempään ollut aihe, joka on huolettanut. Lisäksi oppilaiden puheissa on käynyt ilmi somesta tulviva sisältö, joka on usein väkivaltaista tai muuten lapsille sopimatonta aineistoa. Kaikki tämä heijastuu selkeästi täällä koulussa olemiseen ja oppimiseen.
Jaatinen ja Sova purkivat artikkelin sisältöä oppilaiden kanssa, ensin yhdessä ja sitten ryhmiin jakautuen. Ryhmissä oppilaat pohtivat yhteisiä pelisääntöjä hyvinvoinnin tueksi. Oppilaiden nostamista asioista koottiin kolme tärkeintä sääntöä: 1. Harrastan, ulkoilen, pyöräilen ja olen kavereiden kanssa, 2. Nukun riittävästi (10 tuntia yössä), 3. Family Linkin avulla rajataan ruutuaikaa (1 tunti päivässä).
–Viikon kuluttua keräsimme oppilaat uudestaan yhteen ja arvioimme, kuinka vähentynyt puhelimen käyttö ja pelaaminen on näkynyt arjessa. Oppilaat itse huomioivat, että väsymystä on ollut vähemmän, aikaa on vietetty enemmän kavereiden kanssa, on leikitty, ulkoiltu, liikuttu enemmän ja olo on ollut rennompi ja iloisempi, listaa Jaatinen.
LISÄKSI oppilaat kertoivat, että pelaaminen on tuntunut tylsältä, kun on ollut muuta tekemistä, koulussakin on peleistä ja videoista puhuttu vähemmän.
–Tulokset olivat hämmästyttäviä ja kaikki tämä vain viikossa. Nyt kun aikaa on kulunut toinenkin viikko, kaikki tämä on vain vahvistunut, kertoo Jaatinen.
–Me opettajat olemme erityisesti huomanneet oppilaissa lisääntyneen levollisuuden. Olemmekin oppilaiden kanssa sopineet, että palaamme tähän viikon välein kesälomaan asti. Oppilaat ovat tästä itse aivan liekeissä, ja aiheesta syntyisi keskustelua vaikka kuinka.
–Tästä syntyi tällainen projekti, selventää eräs oppilaista.
Oppilailta löytyy palavaa intoa jatkaa projektiaan myös kesälomalla. Sopimusta on heidän mielestään helppo jatkaa, silloin kun kaikki ovat siinä mukana. Aivan alkuun se ei itsestäänselvyys ole ollut, mutta ”projekti” on silminnähden vienyt oppilaat mennessään.
–Voisi kirjoittaa kesälle itselle muistilappuja asiasta. Vaikka kyllä nytkin jo osaa ajatella, että voisi tehdä jotain järkevämpää kuin olla puhelimella, jos tulee vaikka kaveri kylään, kertovat oppilaat.
Oppilaskunnan kokouksessa asiaa oli puitu myös. Siellä oppilaat kertoivat toivovansa, että kotona myös vanhemmatkin olisivat vähemmän puhelimella ja viettäisivät aikaansa heidän kanssaan enemmän.
–Jokaisen meidän on hyvä pohtia, minkälaista esimerkkiä lapsille annamme.
KESKUSTELU puhelimella tai peleissä käytetystä ajasta ja niiden vaikutuksista nosti esiin myös muita oppilaiden huolia. Oppilaiden kanssa käsiteltiin muun muassa myöhään tulleita WhatsApp -viestejä, viesteissä ja vapaa-ajalla esiintyvää kielenkäyttöä ja käytöstä ja alaikäisen vapaasti ostettavissa olevia energiajuomia. Erityisenä huolenaiheena oppilailla nousi pump track -radalla ilmenevä käytös ja vallankäyttö, johon jo satunnaiset ohikulkijatkin ovat joutuneet puuttumaan. Lapsia saattaa olla radalla toistakymmentä ilman yhtään aikuista.
–En joskus edes uskalla mennä pump track -radalle, kun siellä on isompia lapsia, jotka kiroilevat. Kerran, kun olin radalla, isommat olivat aidanneet omaan käyttöönsä alueen, josta ei saanut mennä. Kotona vanhempien pitäisi puhua lasten kanssa myös siitä, että julkiseen paikkaan ei saisi keksiä omia sääntöjä. Laita isolla siihen lehteen, että näistä pitää puhua kotona, pyytävät oppilaat.
Eräs oppilaista kertoo, kuinka oli kaupan henkilökuntaa ohjeistanut kysymään paperit lapselta, joka ostaa energiajuomaa.
–Niitä on saanut ihan vapaasti ostaa meidän ikäiset ja nuoremmatkin.
Jaatinen ja Sova toivovat, että näihin hyvinvointitalkoisiin osallistuisivat ihan kaikki.
–Pump track -radan haasteisiin etsitään ratkaisuja, mutta ensisijaisesti vastuu on tässä vanhemmilla. Lapsilla on turvallisempi harrastaa, kun mukana on aikuisen valvova silmä, sanoo Jaatinen.
Poliisi varoittaa Snapchatin vaaroista alakouluikäisillä
VANHEMPI rikoskonstaapeli Pyry Luomala haluaa muistuttaa vanhempia noudattamaan sovellusten ja pelien ikärajoja.
–Snapchatin ikäraja on 13 vuotta, mutta silti se löytyy monelta alakouluikäiseltä. Se on huolestuttavaa siksi, että sielläkin on tyyppejä, jotka lähestyvät nuoria ja esiintyvät nuorempina, pahat mielessä. Aiheesta on tullut rikosilmoituksia. Olen itse työssäni tutkinut lapseen kohdistuvia seksuaalirikoksia ja hyvin usein ne ovat someavusteisia, kertoo Luomala.
Hän vertaa nettitaitoja pyörällä ajamisen opetteluun.
–Vanhempina opetamme lasta polkemaan pyörällä, opetamme liikennesäännöt ja liikenteen vaaroista. Samalla tavalla pitäisi opettaa lasta sosiaalisen median ja sovellusten käyttöön.
Luomala kertoo muistavansa hyvin, kun 2000-luvun alkupuolella Internetin käyttö yleistyi. Silloin varoiteltiin, että se, minkä nettiin julkaisee, on siellä ikuisesti.
–Sama pätee edelleen. Huomioitavaa on, että 2000-luvun alussa nettiin kuvan julkaiseminen vaati aikaa, nykyään se tapahtuu sekunneissa. On aivan yleistä, että lapsilla ja nuorilla sormi käy nopeampaa kuin ajatus. Itsestä tai toisesta nuoresta saatetaan julkaista sellaisia kuvia, joita ei kannattaisi nettiin laittaa. Tai sitten siellä saatetaan jakaa henkilötietoja, osoitteita tai arkaluontoista kuva- ja videomateriaalia.
SOSIAALINEN MEDIA on luonut uudenlaisen alustan omien mielipiteiden ilmaisulle, eivätkä käytöstavat ole aina hallussa aikuisillakaan.
–Laittomista uhkauksista ja kunnianloukkauksista tulee tutkintapyyntöjä jatkuvasti. Some on selvästi hämärtänyt ajatusta sopivasta käytöksestä. Unohdetaan, että sitä mitä ei voisi lasten edessä, tai toiselle kasvotusten sanoa, ei tulisi myöskään kirjoittaa. Sanoja tai kirjoittaja on aina vastuussa sanoistaan, muistuttaa Luomala.
–Lapset oppivat matkimalla, mietitään me vanhemmat, millaista esimerkkiä näytämme.
Luomala haluaa kuitenkin korostaa, että somella on myös hyvät puolensa ja paljon on hyviäkin sovelluksia.
–Silti näistä asioista puhuttaessa ei kannata hyssytellä, nämä ovat nykypäivän haasteita. Internet, some ja sovellukset, ne ovat hyviä työkaluja, niitä vain täytyy osata käyttää. Ehkä tärkein asia, mitä vanhempi voi tehdä, on rakentaa hyvä ja luottamuksellinen suhde omaan lapseen. Olla sellainen läsnäoleva vanhempi, joka kuuntelee, auttaa ja tukee. Sellaisen luokse on helpompi tulla kertomaan, jos netissä kohtaa jotain epämukavaa.
Poliisi rohkaisee lapsia ja nuoria kertomaan vanhemmilleen somessa kohtaamastaan asiattomasta tai mietityttävästä materiaalista tai käyttäytymisestä.
–Sitä ei kannata koskaan jäädä yksin pohtimaan, vaan jakaa asia aikuisen kanssa.
