Kesäkuu oli vähäsateinen, mutta juhannusviikolla Möksyssä vettä tuli kuin saavista kaataen

Vedenpinnat olivat kesäkuussa alhaalla ennen juhannuksen tienoon sateita.
Vedenpinnat olivat kesäkuussa alhaalla ennen juhannuksen tienoon sateita.
Vedenpinnat olivat kesäkuussa alhaalla ennen juhannuksen tienoon sateita.
Vedenpinnat olivat kesäkuussa alhaalla ennen juhannuksen tienoon sateita.
Pohjalaismaakuntien vesitilannekatsaus kertoo, että kesäkuu oli vähäsateinen, joten kesäkuun aikana pohjalaismaakuntien jokien ja järvien vedenpinnat laskivat monin paikoin ajankohdan tyypillisille tasoille.

Juhannusviikon torstaina Ähtävänjoen yläosalle osui isompi sade. Alajärvellä Möksyn sadeasemalla satoi 22.6. 56 milliä.

Säännösteltyjen järvien juoksutuksia on säädetty lupaehtojen mukaisiin minimiasetuksiin ja tällä hetkellä vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisen tuntumassa tai jonkin verran alempana. Kesällä tyypillinen haihdunta saattaa aurinkoisena päivänä laskea järvien vedenpintaa lähes sentin vuorokaudessa.

Vetelin Tunkkarissa Perhonjoen virtaama oli kesäkuun lopussa vain 4 m3/s. Patanan tekojärven vedenpinta on ajankohdan keskimääräistä tasoa lähes 30 senttiä alempana. Vissaveden tekojärvien pinta oli kesäkuun lopussa 5 cm tavanomaista korkeammalla ja Venetjoen tekojärven pinta lähellä tavanomaista tasoa.

Ähtävänjoella Lappajärven ja Evijärven vedenpinnat olivat kesäkuun lopussa kesäajan tavoitevyöhykkeiden ylärajan tuntumassa. Alajärven vedenpinta laski kesäkuun alkupuolen lämpimillä säillä noin 15 senttiä tavanomaista alemmaksi, mutta nousi alueella osuneen sateen seurauksena juhannuksen jälkeen lähelle tavanomaista kesäkuun lopun tasoa.

Lapuanjoen alaosalla virtaama oli kesäkuun lopussa vain noin kolme kuutiometriä sekunnissa. Lapuanjoella Kuortaneenjärven, Kätkänjärven ja Ponnenjärven vedenkorkeus on lähellä kesäkuun lopun keskimääräisiä tasoja. Nurmonjoella Hirvijärven ja Varpulan tekojärvien sekä Kuorasjärven, Jääskänjärven ja muidenkin Nurmonjoen latvajärvien vedenpinnat ovat noin 5–10 senttiä kesäkuun lopun tavanomaista tasoja alempana.

Kyrönjoen vesistöalueella Seinäjoella Kalajärven ja Kyrkösjärvien tekojärven vedenpinnat ovat kesäkuun lopussa tavanomaisella tasolla. Skatilassa virtaama oli kesäkuun lopussa tavanomista pienempi eli noin kuusi kuutiometriä sekunnissa.

Närpiönjoen alaosalla virtaama oli kesäkuun lopussa vain noin puoli kuutiota sekunnissa. Kivi- ja Levalammen tekojärven vedenpinnan korkeus oli kesäkuun lopulla noin 15 senttiä tavanomaista alempana.

Kesäkuu toi mukanaan sinileväesiintymät, jokivedet lämpimiä

Järvien vedet olivat kesäkuussa alussa varsin viileitä, esimerkiksi Lappajärvessä lämpötila oli kuun alussa 10–11 astetta. Lämpötilat nousivat kuitenkin nopeasti ja kesäkuun loppupuoliskolla vesi oli jo 20–24 asteista. Pienissä, matalissa ja tummavetisissä järvissä lämpeneminen on nopeampaa ja maksimilämpötilat ovat ylittäneet 25 asteen. Kesäkuu toi mukanaan myös sinileväesiintymät. Sinieviä havaittiin useilla alueiden järvillä mm. Lappajärvellä ja Kuortaneenjärvellä. Myös rannikkovesillä havaittiin ensimmäiset esiintymät. Esiintymät ovat kuitenkin toistaiseksi olleet voimakkuudeltaan melko vähäisiä ja lyhytkestoisia. Kesäkuu oli kuiva, minkä vuoksi ravinteita valui vesistöön suhteellisen vähän. Mikäli sateet lisääntyvät ja välissä on aurinkoisia tyyniä jaksoja, voidaan leväkukintojen odottaa lisääntyvän ja voimistuvan. Paikallinen sinilevätilanne voi muuttua kuitenkin hyvin nopeasti tuulen suunnan vaihtuessa.

Happamuustilanne jokivesissä vastasi kesäkuussa tyypillisiä kesän olosuhteita pH:n ollessa pääosin 6–7 välillä. Ravinnepitoisuudet olivat myös ajankohtaan nähden varsin tyypillisellä tasolla. Suuria pitoisuuksia kohottavia sateita ei esiintynyt. Vedet lämpenivät myös joissa voimakkaasti. Esimerkiksi Kyrönjoella vesi oli loppukuusta 23–26-asteista. Lämmin vesi on stressitekijä osalle vesieliöstöä. Hapen kulutus kiihtyy samalla kun happea on vedessä vähemmän. Varsinkin lohikalat kärsivät lämpimistä olosuhteista. Tilannetta pahentaa vähentynyt vesimäärä ja virtausnopeuden pienentyminen. Varsinkin pienissä joissa veden määrä ja lämpötila voivat muodostua kriittiseksi vesieliöstön kannalta. 

Pohjavedenpintojen lasku alkanut

Vähäsateinen sää ja kesäkuun loppupuolen lämmin sää saivat pohjaveden pinnankorkeuden kääntymään laskuun. Pohjaveden pinta tyypillisestikin laskee kesäkuukausina, jolloin haihdunta lisääntyy sään lämmetessä. Kuurosateet saattavat paikallisesti nostaa pohjaveden pintaa, mutta merkittävämpi vaikutus olisi laaja-alaisilla, pitkäkestoisilla sateilla. Valtakunnallisilla pohjaveden pinnankorkeuden seuranta-asemilla pohjaveden pinta on pääosin ajankohdan keskiarvon tasolla tai hieman sen alapuolella.

Sinua saattaisivat kiinnostaa nämä artikkelit

Lue lisää

Muuta luettavaa

Jaa tämä juttu:

Facebook
Twitter
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Uutiset

Kirjaudu

Anna palautetta

Olemme uudistaneet nettisivumme, ja haluaisimme kovasti tietää mielipiteesi. Voit antaa tähän myös muuta palautetta, voit olla mukana kehittämässä sivuja eteenpäin. Halutessasi voit jättää yhteystietosi, jos haluat yhteydenottomme asiaan. Lämmin kiitos! Voit myös vastata nimettömänä.