Järviseudun historiaa

Viimeistä vuotta kansakoulussa. Luokkakuva Vimpelistä lukuvuodelta 1974-1975. V B tarkoittaisi nykyjärjestelmässä yhdeksättä luokkaa.

Järviseudulla peruskoulujärjestelmään 50 vuotta sitten – kielistudiot ja piirtoheittimet käyttöön, koululaisille tarjottiin välipalaa 

”SEKAVAA OLI”, toteavat silloin opettajina olleet puhuttaessa ajasta, jolloin oppikoulusta siirryttiin peruskouluaikaan. Yksi analysoikin varsin pitemmällä aikavälillä: oppikoulusysteemi oli hyvä... ... Lue lisää
Lasse Autio.

Puuta, mitäs muuta

OHEINEN slogan näkyi soinilaisen Heikinmäen sahan käytössä muun muassa puutavara-auton kyljessä.  Heikinmäen saha perustettiin nimellä Soinin Saha ja Mylly Oy ... Lue lisää
Sääksjärven myllyn toiminnasta säästöön jääneet rahat laitettiin vararahastoon, josta sirkkeliin, vuonna 1949 pärehöylään ja voimakoneen hankintoihin käytettiin rahaa. Yläkertaan hankittiin kuorimakone. Myllyn maalauksesta päätettiin vuonna 1950 ja toiminnan laajentamisesta.

Tuulivoimasta vesivoimaan sodan jälkeen: Sääksjärven mylly osana Suomen sähköistämistä

SODAN PÄÄTYTTYÄ Suomi oli vielä hyvin maatalousvaltainen maa. Edessä olivat suuret haasteet: rajan taakse oli jäänyt teollisuutta, oli jälleenrakennettava maata,... ... Lue lisää
Pekkalan mylly on 1800-luvun puolivälistä.

Pekkalan mylly kertoo historiaa

WINDALAN KARTTA 1840-luvulta kertoo, että Vimpelin keskustassa on sijainnut tuolloin mylly. Keskellä jokea on vaaleansinisestä erottuva harmaa pieni neliötyyppinen merkki ... Lue lisää
Valokuva tapahtumasta, kun Vimpelin Veto sai Vimpeli-palkinnon vuonna 2004. Vasemmalla palkinnon antajat: Lasse Saharinen Liikenneturvasta ja raadin pj. Matti Lehto. Oikealla vastaanottajat: Vedon pj. Tuomo Hovila ja Riku Lehto.

Sattumusten summa, että siitä tuli sellainen traditio kuin se on – Vimpeli-palkinto luovutettiin kesällä 30. kerran

Vimpeli-palkinto on annettu vuodesta 1994 lähtien vuosittain miesten Itä-Länsi ottelun yhteydessä kiertopalkintona yhteisölle, yritykselle tai yksityiselle henkilölle, jonka katsotaan merkittävällä ... Lue lisää
Lions Club Alajärvi-Järviseutu on julkaissut Alajärvi-kalenteria 2000-luvun alkupuolelta vuosittain.

Alajärvi-kalenteria julkaistu kahdenkymmenen vuoden ajan

Lions Club Alajärvi-Järviseutu on julkaissut Alajärvi-kalenteria 2000-luvun alkupuolelta vuosittain. Lions Raimo Kröger oli saanut tutustua isänsä välityksellä Viitasaaren Leijonien toimintaan. ... Lue lisää
Muistolaatan paljasti Kari Janhunen (vas.) ja muistohartauden piti Seppo Ruotsala.

Jäätävä pilviverho koitui lentäjän kohtaloksi – Lento-onnettomuuden muistolaatta paljastettiin Kortesjärven Ylikylässä

TIISTAINA 1. lokakuuta paljastettiin muistolaatta Kortesjärven Ylikylässä 1.12.1974 tapahtuneen ilmasotakoulun Fouga Magister FM-44 suihkuharjoitushävittäjän maahansyöksyn tapahtumapaikalla. Tuossa onnettomuudessa sai surmansa ... Lue lisää
Salmelan vanha lutti on nököttänyt Kruunupyyssä viimeiset 60 vuotta.

Salmelan vanha lutti jatkaa elämäänsä Kruunupyyssä 

ISOISÄNI Hemming Salmelan kotitalon kupeessa oli lutti tai luhti, kuten Vimpelissä sanotaan. Isoisä perusti perheen ja rakensi talon 1920-luvulla hieman ... Lue lisää
Tilaisuuden alussa Härmänmaan puhallinorkesteri esitti Tuija Ahon johdolla Jean Sibeliuksen Jääkärimarssi ja Valse Triste, sekä Heikki Klemetin Suomenlinnan marssin -kappaleet.

Jääkäriseminaarissa ajankohtaisia ja uusia näkökulmia  

26. JÄÄKÄRISEMINAARI järjestettiin lauantaina 7. syyskuuta Kauhavan Kortesjärven yhtenäiskoulun monitoimisalissa. Juhlallisessa tilaisuudessa kuultiin jääkäriliikkeeseen, Suomen itsenäistymisen vaiheisiin, merkittäviin henkilöihin ja ... Lue lisää
Veljekset Markku Ja Mauri Vieruaho Lappajärven rantaa lähellä Kurejoen suuta, josta lautat suuntasivat kohti Halkosaarta.

Viimeisiä uittomiehiä 

ALAJÄRVELÄISLÄHTÖISET veljekset Mauri ja Markku Vieruaho kertoivat nuoruutensa ”savotoista” Lappajärven rannoilla.    Veljekset ovat olleet uittohommissa 60-luvulla. Mauri vuosina 1960–61 ja ... Lue lisää
Pietinen 1931, museovirasto.

Rautatie Järviseudulle jakoi mielipiteet 

RAUTATIEKOMITEAN läntinen osasto kokoontui vuonna 1898 kesäkuun viimeisenä päivänä Lappajärvellä. Komiteaan olivat lähettäneet edustajansa Lappajärvelle Lappajärvi, Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Vintala, ... Lue lisää
Järviseudun Sanomien ja

75 vuotta kotiseututyötä Järviseudulla

Suomen Kotiseutuliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Liiton jäsenistöön kuuluu noin 750 kotiseutu-, kaupunginosa- ja muuta yhdistystä, yli sata kuntaa ... Lue lisää
Alajärveläislähtöinen Markku Luoma on kirjoittanut kirjaksi molempien isoisiensä tarinat. Kuvat Luomalta.

Amerikan kautta Kurejoelle – Markku Luoma kirjoitti kummankin isoisänsä sukutarinat

MARKKU LUOMAN teos Kuortaneelta Amerikkaan ja Alajärvelle – Kaarlo ja Matti Korpelan toimelias ja aaterikas elämä ilmestyi huhtikuun puolivälissä. Se ... Lue lisää
Saunavihtojen tekoa Vimpelin Loilulla, vaan mikä mahtaa olla vuosi?

Uusi sarja käynnistyy Järviseudun Sanomien kotisivulla: Järviseutulaista elämää digikuvina  

JÄRVISEUTU-SEURAN hallinnassa olevaa laajaa valokuvanegatiivien ja vedosten arkistoa digitoidaan paraikaa. Kuvissa on järviseutulaista elämää menneiltä vuosikymmeniltä viljalti. Muistoja ajasta, jolloin ... Lue lisää
Ponttuu ja varppi. Kuva: Kustaa Vilkuna 1931, Vimpeli, museovirasto.

Uitto tarjosi työtä ja toimeentuloa – Uittomiesperinteestä Evijärvellä ja Järviseudulla

Vanhoja kirjoituksia tutkiessani on eteeni tullut moniakin muisteloja ja faktatietoja uittomiesperinteestä. Evijärvellä tuota perinnettä on tallennettu jo pitkään ja oivana ... Lue lisää
123 Seuraava
123
JSS logo sininen

Järviseudun Sanomat on Etelä-Pohjanmaan Järviseudulla kerran viikossa ilmestyvä puolueeton paikallislehti. Levikiltään Järviseudun Sanomat on sarjassaan Suomen suurimpia viikoittaisia paikallislehtiä.

Järviseutu-säätiön apurahahakemus
Anna palautetta Tietosuojaseloste

Yhteystiedot

Järviseudun sanomat
0400 773 492
toimitus@jarviseudunsanomat.fi
Maneesintie 16
62600 Lappajärvi

Some

@jarviseudunsanomat Jss Järviseudun Sanomat +358 40 077 8542