Tänä kesänä olen pysytellyt paljon lähimaisemassa. Olen ajellut autolla Laasalan Alaselle uimaan tai Multiantietä meiltä eteenpäin parisen kymmentä kilometriä. Alajärventien tervetulotoivotus “Pieni on kaunista” ja Soinin vaakuna on mielikuvituksessani muuttunut lauseeksi, mikä ei tarkoita mitään. Mielestäni vanha soinilainen sanonta “Ei renkää olla räivä” aktivoisi ajatuksia ja nostaisi hymyn. Se ei jää tarkoituksettomaksi kenellekään. Oltaisiin Soinissa jo.
Multiantietä jatkaessani kotitieltä näen viitan vasemmalla, jossa lukee Puistotie. Mitä ihmettä? Keskellä ei mitään, on sana puisto. Puisto on mielessäni kaikkien käyttöön tarkoitettu hoidettu alue puineen, pensaineen ja penkkeineen. Puisto on runollinen ja lauluissa esiintyvä, ajatuksia aktivoiva sana. Sen merkitys on yhdenlainen, mutta puhuva. Tässä yhteydessä Puistotie-viitan kohdalla, pääni painuu alas tarkoituksettomuuteen. Siellähän on pari yksityisiä mökkejä, eikä sinne voi kutsumatta mennä.
Viimeiseksi asiaksi nostan sanan lämmin. Lämmin osanotto. Lämpimästi tervetuloa! Lämpimät onnittelut! Näitä toivotuksia on Facebook niin täynnä, että tekee mieli jättää se aika vähälle. Yle Radio ykkösessä aamuinen toivotus nimi- tai syntymäpäiväsankareista, rimpsu nimiä, saa lämpimät onnittelut! Silloin minä leimahdan liekkiin ja karjaisen että villahousut! Villahousut on lämpöiset, lämpimät, ne lämmittävät. Ja kolmelta alkavaa kulttuurikatsausta en enää uskalla kuunnella. Taas ollaan lämpimästi tervetulleet kuulolle! Niinpä aina, kun toivotetaan kaikki lämpimästi tervetulleiksi, minä ajattelen mielessäni villahousut. Eikö edes kesäksi voisi villahousuista jokainen luopua?
Kuvassa hiottu lasi on saanut alleen onnittelukortteja. Ja ikkunan pielessä on niput kukkakortteja. Se on perintö isältäni, meillä kotona oli tietyssä kohtaa uudet kirje- ja korttipostit ja toisella puolella ikkunan pieltä vanhempi posti. Niinpä isä, kun tuli raskaan työn raadannasta, sai heti tuvan pöydän ääreen istahtaessaan nähdä postit. Ja niitä meille todella tuli. Sieltä on perintönä rakkauteni postikortteihin. Satoja vanhoja korttiaarteitani taas kerran katsoessani, en huomannut yhdessäkään kortissa sanaa lämmin. Niissä oli kauniilla fontilla ja sopivalla sävyllä kirjoitettuna Parhaimmat onnittelut! Sydämelliset onnittelut! Onnea ja iloa! Siunattua kesää! Hyvää Nimipäivää!
OSA 2 koostuu mukavista pienistä iloista ja ideoista Multiantien varrella kesätapahtumina.
Hymyillään kun tavataan!
Leena Valkeus, Soini
