Selasin vanhaa perhealbumia. Tuossa olin minä ja viisi vuotta vanhempi sisareni nojailemassavastavalmistuneen kotitalon seinään. Aurinko paistoi silmiin ja siristellessä naama vääntyi vinkkuraan.Samettihousujen lahkeet olivat muodikkaan leveät ja kesä tuntui jatkuvan ikuisesti. Minä muistan! Ystäväpariskunnan rouvalla on muistisairaus. Vanhat asiat ovat kirkkaina mielessä, se, kenen hautajaisissa käytiin eilen, on pyyhkiytynyt pois. Aamulla rouva ihmettelee kuka on … Jatka artikkelin Marjut Mässbacka: Muistan ja unohdan lukemista