VALTAKUNNAN tasolla äänestysaktiivisuus näissä kunta- ja aluevaaleissa ei ollut mairittelevan korkea, pikemmin erittäin huono. Kuntavaalien äänestysaktiivisuus maanlaajuisesti oli 54,2 prosenttia, mikä rikkoi jo vuoden 1945 huonon lukeman (54,9 prosenttia). Suurin häviäjä kuntavaalien osalta on demokratia. Lieneekö kyseessä vaalien liikatarjonta, vai yksinkertaisesti kansalaisten passivoituminen ja kiinnostuksen puute yhteisiä asioita kohtaan? Jos jotakin valon pilkahdusta asiassa on, aluevaalien aktiivisuus kuitenkin nousi vuoden 2022 aluevaaleista nousi 51,7 prosenttiin; kasvua oli 4,2 prosenttiyksikköä. Kuntavaalien osalta trendi on ollut jo pitempää laskeva.
Toisaalta kun tarkastelee valtakunnallista tasoa äänestysaktiivisuuden suhteen, olemme Järviseudulla joka saralla yli valtakunnan tason. Aktiivisimmat äänestäjät löytyivät Vimpelistä.
JÄRVISEUTU sai kahdeksan edustajaa aluevaltuustoon (äänimäärät suluissa). Alajärveltä valittiin neljä edustajaa: Vistbacka Raimo (427), Palmu Sari (997), Joensuu Antti (616) ja Kuisti Jenni (396). Evijärveltä valittiin Alkio Juha (722), Lappajärveltä Anttila Jaakko (1098), Soinista Keisala Juha-Pekka (668) ja Vimpelistä Salomäki Sirpa (739).
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kolmen puolueen kärki on Suomen keskusta (24, +1), Kansallinen kokoomus (15, -1) ja Sosiaalidemokraattinen puolue (7, +1). Paikkamäärä ja muutos suluissa. Aluevaaleissa suurimman tappion Etelä-Pohjanmaalla kärsi Perussuomalaiset, joka menetti kuudesta paikasta kaksi paikkaa.
Kuntavaalien suvereeni voittaja puolueista Järviseudulla oli Suomen Keskusta ja kakkosena Kansallinen Kokoomus.
Kaiken kaikkiaan on syytä olla huolissaan siitä, että kansan käsi ei käy uurnilla äänestämässä. Syitä on varmasti monia, jotka selittävät ilmiötä.
