VAIKKA kuinka juoksee ja touhuaa ulkona, sisälle kirkkoon tullessa rauha laskeutuu ylle heti oven aukaistessa.
Kirkko ja kirkon työ ovat kiinnostaneet Lehtimäen Länsikylässä asuvaa Mirja Hautamäkeä aina. Mieleen ovat jääneet lapsuuden hetket, kun hän pääsi seuraamaan Raahessa suntiona toimineen enonsa työtä.
–Se oli kiehtovaa. Äitini oli vapaaehtoisena diakoniatyössä, ja sieltä on peruja tämä rakkaus seurakuntatyöhön.
Hautamäki on työskennellyt Alajärven seurakunnassa Lehtimäen seurakuntamestarina vakituisesti vuodesta 2022 saakka. Hän vaihtoi alaa viime vuosikymmenen puolessa välissä jättäen osa-aikaisen työn pitopalveluyrittäjänä ja kouluttautui seurakuntamestariksi. Aiemmin hän oli toiminut lomitustyön johtajana.
–Monitoimikonehan minä tässä olen, Hautamäki naurahtaa.
Työn kuva on laaja kirkon toimituksien valmistelusta ja niissä mukana olosta noin viiden hehtaarin piha-alueiden ja hautausmaiden hoitoon. Hautoja hän ei enää vuosi sitten tapahtuneen sairaskohtauksensa jälkeen kaiva.
–Käyn omien hommieni ohella myös laittamassa ruokaa seurakunnan tilaisuuksissa ja osallistun myyjäisiin.
Lehtimäen kirkonemännät tulevat perinteisesti mukaan suursiivouksiin, mutta pääasiassa hän hoitaa työtä yksin. Lehtimäen alueen muut seurakunnan työntekijät toimivat pääasiassa Alajärveltä käsin tai muutaman kilometrin päässä seurakuntakodilla.
–Tässä työssä ovat parasta kohtaamiset ja rinnalla kulkeminen. Se alkaa surijoiden kohdalla siitä, kun he tulevat katsomaan paikkoja, ja jatkuu hautajaisissa. Usein soitan jälkikäteen vielä ja kysyn, mitä kuuluu. Monesti syntyy hyviä keskusteluita. Tuntuu tärkeältä olla kantamassa toisten taakkaa surussa. Nykypäivän ihminen on ulkoistanut kuoleman. Monelle hautajaiset ovat ensimmäiset ja moni on menettänyt ensimmäistä kertaa läheisenä. Tyhmiä kysymyksiä ei ole, olen sitä varten, että autan kaikessa.
–Tykkään toki myös työn monipuolisuudesta, vaikka on se joskus raskastakin.
2. MAALISKUUTA 2024 Mirja Hautamäki oli keittämässä aamukahvia, kun käsi lakkasi tottelemasta.
–Mieheni soitti ambulanssin, vaikka estelin. Olin aivoinfarktin vuoksi pois töistä kaksi kuukautta. Selittävää tekijää ei löytynyt, verenpaine ja veriarvot olivat hyvät. Lääkäri arveli, että pidän itseäni liian kovilla. Pitäisi pystyä olemaan armollisempi. Jos otan jotain hoitaakseni, menen sitten vaikka läpi harmaan kiven.
Pääsiäinen nostaa esille ihmisyyden eri puolet
PÄÄSIÄINEN on noussut Mirja Hautamäelle merkityksellisimmäksi kirkolliseksi juhlapyhäksi.
–Joskus aiemmin se oli joulu, mutta monen läheisen kuolema juuri joulun aikaan on muuttanut joulun kokemusta. Pääsiäinen on tärkein kristillinen juhla, ilman sitä ei olisi koko kristinuskoa.
Pääsiäisenä Raamatun tekstejä seuratessa nousee Hautamäen mielessä esille ihmisen raadollisuus. –Ihan viaton ihminen tuomittiin ja naulittiin ristille keksitystä syystä. Millainen omatunto niillä ihmisillä oli, jotka siinä olivat mukana? Mietin myös kavalluksen ja katumuksen teemoja. Nykypäivänä tapahtuu paljon samanlaisia asioita, ihminen on ihan yhtä julma silloin kuin nytkin. Toisen ihmisen henki ei ole minkään arvoinen tietyissä tilanteissa. Sitten mennään ”nurkan taakse” eikä oteta vastuuta. Myös rikosten rangaistukset ovat usein naurettavia verrattuina niiden seurauksiin, hän pohdiskelee.
–Some on yksi ”Ilmestyskirjan peto”, siellä huudellaan ja haukutaan usein ottamatta asioista selvää. Siitä on omakohtaistakin kokemusta. Ilmestyskirjassa kuvataan, kuinka lopun aikoina ihmiset nousevat toisiaan vastaan ja kansat kansoja vastaan. Onneksi ei tiedetä, mitä vielä tapahtuu. Huonon käytöksen mallia tulee nykyisin eduskunnasta asti, kun täysistunnoissa nauretaan ja puhutaan toisten päälle sekä huudellaan sivusta.
–Jeesus kuitenkin sanoi, että antakaa anteeksi heille, sillä he eivät tiedä mitä he tekevät. Hänellä oli suuri sydän, Hautamäki toteaa.
–Paljon mietin sitäkin, että Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Kukaan ei ole läpikotaisin paha, mutta toisissa tulee esille enemmän hyvä puoli samoin kuin työelämässä joku on parempi jossain asiassa kuin toinen.
Lehtimäki on aktiivinen alueseurakunta
PÄÄSIÄISTÄ edeltää paaston aika. Laskiaisen jälkeen liturgisettekstiilit kirkossa vaihdetaan violetteihin.
–Osallistun paastoon katsomalla tarkemmin, mitä syön. Usein huomaan hyräileväni virttä ”Käy yrttitarhasta polku”.
Pitkäperjantaista lauantaihin väri on musta. Silloin ei polteta kynttilöitä eikä säestetä soittoa uruilla. Pääsiäispäiviksi esille laitetaan valkoinen, suurten juhlien väri.
Lehtimäen kirkossa järjestetään 16. huhtikuuta musiikkihartaus, 17. päivä kiirastorstain messu ja pitkäperjantaina sanajumalanpalvelus sekä ensimmäisenä pääsiäispäivänä messu Jeesuksen kuolleista nousemisen juhlapäivän kunniaksi.
–Kirkolliset tapahtumat keskittyvät pitkälti hiljaisella viikolla Alajärven kirkkoon. Alueseurakunnan toiminta on kuitenkin melko aktiivista, esimerkiksi tällä viikolla on Ikioman kokoontuminen, aamupuuro ja hartaushetki sekä perhekerho. Kirkon tilaisuuksiin osallistutaan Lehtimäellä kohtuullisen aktiivisesti ja seurakunnan toiminnassa mukana on paljon vapaaehtoisia, kuten kirkonemännät, joilla on menossa jo 63. toimintavuosi. Itse olen ollut kirkonemäntien toiminnassa mukana 26 vuotta.
