ALAJÄRVEN NUORISOSEURA sai Moision kulttuuriperinnerahastosta 10 000 euron avustuksen, jolla viime kesänä aloitettua saneerausta jatketaan.
–Asioita laitetaan kuntoon yksi kerrallaan. Nyt tehdään alapohjan siivous vanhoista maatuvista aineksista, jotka on sinne jätetty tulipalon jälkeisessä remontissa. Lisäksi alapohjaa syvennetään, jolloin tuuletus paranee ja takaa rakennuksen säilymisen vaurioitta tulevaisuudessakin.
Toinen uudistus on, että paikallinen urakoitsija toteuttaa kulun ”karoliiniseen lanterniiniin”.
–Näköalatasanteelta yläpohjasta on mahdollista päästä katsomaan, miltä Alajärvi näytti lottien silmin, kun he suorittivat sieltä ilmavalvonta sota-aikana, kertoo Toni Harjula Alajärven nuorisoseurasta.
Nuorisoseura on muotoutunut toiminnan taloksi, kun uudet toimijat ovat päässeet toteuttamaan visioitaan. Tilaa vuokrataan erilaisiin tapahtumiin ja juhliin, ja seura järjestää itse tapahtumia, kuten bingoa kerran kuussa, kevät- ja joulumyyjäisiä, huhtikuussa se on mukana hyväntekeväisyyskonsertissa, toukokuussa toteutetaan lastenkonsertti, kesälle on suunnitteilla rompetori ja myöhemmin ilmainen elokuvanäytös.
Talon, Alajärven ja Aallon historia tulee Harjulaa vastaan tämän tästä.
–Finlandia-talon uuteen pysyväisnäyttelyyn tulee esille täältä löytynyt luonnos Aallon suunnittelemasta Alajärven suojeluskunnan lipusta. Vastaavasti saamme tänne valokuvaaja Tallbackan isän kuvan, jossa ovat molemmat Aallon veljekset Alvar ja Väinö suojeluskunnan pesäpallojoukkueessa, toisella Amerikasta hankittu baseball-räpylä, kertoo Harjula.
–On huimaa ajatella, että tämä talo on ollut tässä jo kauan ennen kuin esimerkiksi kaupungintalo on rakennettu. Keskusta on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä todella paljon.
Rakkaudesta rakennusperinteeseen
NUORISOSEURALLA oli teemana kulttuuriperinnön vaaliminen keskiviikkona 9. huhtikuuta. Juha Kangas oli kutsunut Kosolan talon isännän Jari Vesasen kertomaan mittavasta restaurointiprojektista, jonka Kangas on toteuttanut historiallisesti merkittävässä talossa.
Vaasassa varttunut Vesanen siirsi Sipooseen vanhan hirsitalon Kauhavalta. Sen hirret olivat Lapuan edellisestä kirkosta. Seudun kulttuuriperintö alkoi kiinnostaa, ja Lapualla käydessä Kosolan talo, jossa vielä toimi Herättäjän kirjakauppa, kiinnitti huomiota. Kun talo tuli myöhemmin huutokauppaan, Vesanen jätti tarjouksen. Myöhemmin Vesanen sopi kuitenkin kaupasta Herättäjäyhdistyksen kanssa voittohuudon tehneen vetäydyttyä kaupoista.
–Jonkinlainen velan tunne jäi ensimmäisistä talokaupoista, ja halusin estää sen, että hienon vanhan talon paikalle rakennettaisiin kerrostalo. Remonttia teimme sillä mielellä, ettei sitten 200 vuoden päästä kukaan pääse moittimaan. Tilaa on 800 neliötä ja modernit liiketilat alakerrassa palautettiin sellaisiksi kuin ne ovat aikoinaan olleet. Vanhan remontoiminen maksaa saman verran kuin uuden rakentaminen, Vesanen toteaa.
–Onnekasta oli, että meille tuli kurejokelainen osaaja kahdeksi kuukaudeksi kengittämään taloa aikoinaan, tekemistä riittää hänelle vieläkin.
Kosolan talo on avattu yleisölle. Siellä voi kokoontua ja kuulla samalla talon historiasta, johon olennaisena, vaikkakin hyvin lyhytaikaisena jaksona limittyy Lapuan liike. Talon vanhin osa on 1700-luvulta, iso osa on rakennettu 1808. Talossa on ollut vuosien aikana trahteeritoimintaa, majoitusta ja legendaarinen kirjakauppa, yhteensä 30 eri yritystä, Vesasen aikana tilausravintolatoimintaa. Selviä tulevaisuuden visioita Vesasella ei talon osalta ole, mutta hänen työpaikkansa ja toimeentulonsa on muualla, joten valtavaa painetta Kosolan talo ei omistajalleen aiheuta.
–Päätökset tehdään tunteella ja sitten niitä koetetaan järjellä selitellä, Vesanen tiivisti talokauppaa.
Keskustelussa nousi esille, ettei vanhojen, saneerattujen rakennusten arvo laske samalla tavalla kuin nyt rakennettavien. Samalla asialla ollaan nuorisoseurallakin; halutaan varmistaa, että Alvar Aallon ensimmäinen suunnittelutyö säilyy kaupunkilaisten käytössä ja kohtaamispaikkana.
–Entisenä lapualaisena kiitän hienosta työstä Kosolan talon entisöimisessä, totesi tilaisuuteen osallistunut Seija Hänninen.
–Koululaisena käytiin siinä usein ostoksilla koulun jälkeen. Nyt oli ilo käydä katsomassa taloa ja kuulla täällä tätä tarinaa.
Tilaisuudessa muisteltiin myös Nuorisoseuran vaiheita. Talossa on toiminut muun muassa elokuvateatteri vuosina 1976–1983.
–Pikkupoikana olin täällä äidin kanssa elokuvissa, kaikki tupakoivat silloin ja savua leijui valoissa, muisteli eräs tilaisuuteen osallistunut.
Mahdollisuuksia kokemusten jakamiseen ja toisten kohtaamiseen nuorisoseuralla toivottiin jatkossakin.
