JÄRVILAKEUDEN kansalaisopiston pitkäaikainen rehtori Leea Keto on syksyllä siirtymässä eläkkeelle. Uusi rehtori on etsinnässä, ja hakuaika päättyy vapunaattona 30. huhtikuuta.
Onko hakemuksia tullut runsaasti?
–Kyselyitä on ollut ja hakemuksia on alkanut tulla. Lisää varmaankin tulee pääsiäispyhien jälkeen vielä, kun hakijoilla on aikaa keskittyä tähän asiaan, vastaa Keto.
–Parasta kansalaisopiston rehtorin työssä on sen vaihtelevuus ja moninaisuus, sanoo Keto. Saa ja pitää olla perillä maailman kehittymisestä. Työ on näköalapaikkakin sen suhteen, mikä yhteiskunnassa on oleellista. Pitää seurata maailman menoa ja uutisia.
Kaikki yhteiskunnallinen tapahtuminen heijastuu kurssitarjontana.
–Kansalaisopistotoiminta on vähän kuin hääpuku. On vähän sinistä, vähän uutta ja vanhaa. Mielenkiintoistahan tämä on. En muuten olisi viihtynyt tässä tehtävässä 27 vuotta, naurahtaa Keto.
Paikoilleen ei voi jämähtää
KANSALAISOPISTOSSA on paljon vakiintunutta toimintaa ja sen lisäksi on koko ajan joku uudistuva osio. Se antaa mielekkyyttä ja mielenkiintoa työlle. Paikoilleen ei voi jämähtää. Toimintaan ei tule mistään suunnasta annettuna opetussuunnitelmaa, vaan koko ajan kuulostellaan, mitä asioita yhteisö tarvitsee, sanoo Keto.
–Yhteiskunnan kehitystahti on nopeampi ja nopeampi ja asioihin on reagoitava saman tien, jotta opisto pysyy ajan hermolla. Koko ajan on priorisoitava tekemisiä ja suhtauduttava kriittisesti eri puolilta tuleviin toiveisiin. On pohdittava, millaisesta toiminnasta on pidemmällä tähtäyksellä hyötyä, jotta ei haaskata henkilöstön aikaa ja voimavaroja. Toisaalta taas monta kertaa tulokset yllättävät positiivisuudellaan, kun sitä ei lainkaan ole osannut odottaa, pohdiskelee rehtori.
–Avoimuus uudelle ja verkostoituminen ovat siis hyvä asia uuden rehtorin työssä, sanoo Keto.
Aino Alppinen
