EVIJÄRVELÄISIÄ ja mökkiläisiä on hämmästyttänyt Evijärven vedenpinnan mataluus talven ja varsinkin nyt kevätkauden aikana. Monien mielestä pinta ei ole ollut vuosikymmeniin näin matalalla.
Aikaisemmin 2000-luvulla vuoteen 2017 noudatettiin niin sanottua joustavaa käytäntöä säännöstelyssä ja pintaa pidettiin 5–10 cm tavoitetasoa korkeammalla. ELY-keskuksen vesistöpäällikkö Liisa-Maria Rautio totesi, että on evijärveläisten asia päättää siitä, millä tasolla halutaan Evijärven pinta pitää. Valituksia ei tullut.
Jostain syystä vuonna 2018 vaadittiin joustavasta käytännöstä luopumista. Tämä alensi vedenkorkeuksia.
Vertailuna: Lappajärvi on pinta-alaltaan viisi kertaa Evijärveä suurempi, keskisyvyys 6,9 metriä, syvin kohta 38 metriä. Evijärven keskisyvyytenä on mainittu 1,5 metriä. Wikipedian tieto vuodelta 2024: keskisyvyys 1,15 metriä, syvin kohta 3,8 metriä.
Kun huomioidaan vedenpinnan mataluus ja jään paksuus, niin matalilla lahtialueilla jäät makaavat pohjassa tai jään alla on vesitilaa vain muutama kymmenen senttiä. Tämä aiheuttaa happikatoja ja hapettomassa tilassa fosfori saostuu veteen lisäten sisäisenä kuormituksena vesistön rehevöitymistä, mistä edelleen seuraa sinileväkukintojakin, kuten Evijärvessä on tapahtunut. Kesäaikaan sisäistä kuormitusta aiheuttaa myös se, että järven ja vedenpinnan mataluus myrskytuulten johdosta sekoittaa ravinteikasta pohjasedimenttiä veteen, joka näkyy veden tummumisena. Tämäkin rehevöittää vesikasvillisuutta ja voi aiheuttaa sinileväongelmia, joita lisää myös lämmenneet kesät. Myös ulkoisen kuormituksen vähentäminen vaatii edelleen toimenpiteitä.
Evijärven vedenpinnan valituksenalainen päätös on Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Päätöstä on lupailtu sieltä kuluvan kevään aikana.
Yksityishenkilöiden aloitteesta ja ministeritapaamisena etäkokouksena viime kesäkuussa oli aloite ja selvittely yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa koko Ähtävänjoen vesistön kunnostushankkeeksi. Hanke on suunnitteluvaiheessa.
Tapio Elgbacka, Evijärvi
