Evijärven perinneruokapäivässä palataan leivän alkulähteille

Perinneruuan ainekset on aina tuotettu lähellä. Kuva Museovirasto. Matti Poutvaara, Evijärvi 1961.
Perinneruuan ainekset on aina tuotettu lähellä. Kuva Museovirasto. Matti Poutvaara, Evijärvi 1961.
Perinneruuan ainekset on aina tuotettu lähellä. Kuva Museovirasto. Matti Poutvaara, Evijärvi 1961.
Perinneruuan ainekset on aina tuotettu lähellä. Kuva Museovirasto. Matti Poutvaara, Evijärvi 1961.

SUNNUNTAINA 27. huhtikuuta järjestetään Evijärven Vasikka-ahon Sopulassa perinneruokapäivä. Ruokaa on tarjolla kello 1215 ja mukaansa saa myös reseptit. Yksi tapahtuman tavoitteista on ruokaperinteen ja -kulttuurin siirtäminen uusille sukupolville.

–Tapahtuman tarkoituksena on herättää muistamaan, mistä ruoka on lähtöisin ja kuinka tärkeää on käyttää kotimaista ruokaa, sanoo järjestelyistä vastaava Vieno Maria Mäkelä.

–Nykyään puolet elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Meillä on kuitenkin varaa valita – ainakin niin kauan kun täälläkin vielä tuotetaan ruokaa. Maaseutu kuihtuu, ellemme itse huolehdi kotimaisuudesta. Sillä on merkitystä isossa kuvassa myös maan huoltovarmuuden kannalta.

Ennen huoltovarmuuden ja kotivaran takasivat silakkanelikot ja suolalahnakorvot, ja tiinuissa taikinajuuri odotti seuraavaa leipomusta.

–Ruoka tuotettiin itse ja kerättiin läheltä – kalat suolattiin ja puolukat survottiin. Syksyisin teurastettiin kesäiset pässit ja tehtiin lammaskaalta. Verileipäkeitto ja mutti ovat vahvaa ruokaa, joilla kyllä jaksoi puurtaa työssä kuin työssä.

Aina ei kuitenkaan viljaa riittänyt leipään. Siitä ajasta saamme perinneruokapäivässä tuntumaa pettuleivän ja siihen liittyvän hengen ravinnon merkeissä. Musiikilla tapahtumaa maustavat lauluryhmä ja Satu Lumiaho.

Paikallista alkupaloista jälkiruokaan

RUOKALISTALLA on alkupalaksi Evijärven pitäjäruokaa eli suolalahnaa sekä silakkarullia tai suutarinlohta ja sallaa.

–Ehkä jotain muutakin, jos miehet onnistuvat saamaan sopivaa saalista, tuumii Vieno Maria.

Lämpimänä ruokana on silakkalaatikkoa, verileipäkeittoa ja lammaskaaliohrakeittoa. Tarjolla on myös muttia ja puolukkaa. Lisäksi pöydässä on tietenkin kotona leivottua leipää, voita, kotikaljaa ja maitoa.

Viimeiseksi nautitaan ohraryynipuuroa ja puolukkakeittoa, ternimaito-uunijuustoa ja juusto-piimävelliä. Leipäjuustoa on mahdollista nauttia myös lakkojen kera.

Kaikki ruoka on lähellä tuotettua ja kokkeina toimivat evijärveläiset emännät. Tapahtuman järjestää Sopulan ompeluseura ja tuotto käytetään Sopulan hyväksi. Pitopöydän hinta on aikuisilta 25 euroa, lapsilta 10 euroa ja alle kouluikäiset saavat ruokailla ilmaiseksi. Jotta menekistä saadaan tuntumaa, emännät pyytävät ilmoittautumisia ennakkoon Vieno Marialle puhelimitse tai verkko-osoitteessa bit.ly/sopulaan.

Maksu kannattaa varata käteisenä mukaan, sillä pankkikorttimahdollisuutta ei tapahtumassa ole.

Pitopöytä on hyvä tilaisuus päästä maistamaan perinteistä lähiluonnon ja maatilojen aineksista valmistettua ruokaa, jota voi sitten myöhemmin kokeilla kotonakin.

Päivi Kultalahti

Lue myös nämä

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti