PEKKA RAJALAN moni tuntee Ilkka-lehden luontotoimittajana 40 vuoden ajalta. Nyt hän on eläkkeellä, asuu Kauhavalla, mutta viettää paljon aikaansa Evijärvellä.
Hän valmistui Tampereelta, mutta omien sanojensa mukaan todellinen opintiensä on tullut kantapään kautta metsäpolkuja tallaamalla.
–Sainkulkea kaikki Suomen erämaat ja kertoa niistä. Jokainen Suomen kolkka ja luontonähtävyys tuli tutuksi, ja halusin taluttaa lukijat aina sille matkalle.
Rajalan mukaan Suomen luonnon merkittävin kato näkyy metsäpolkujen kautta. Ennen metsäpolku alkoi lähimmän metsän reunasta, oman talon takapihalta
–Nykyisin metsäpolku alkaa metsänhoitotien päästä. Se on kaukana nuorten ulottumattomissa. Ennen metsäpolku vei luonnon kauneimmille, jylhimmille paikoille, metsälammille, järvenrantaan ja lintusuolle. Metsäpolun kautta luontoyhteys ihmiselle säilyi ja ihmiset voivat hyvin, pohtii Rajala.
Lajien pelastaminen olisi nyt ensiarvoisen tärkeää
Dramaattisin muutos on hänen mukaansa suolinnuston romahtaminen. Luonnontilainen suo on paitsi kansallisesti niin myös kansainvälisesti ominta, mitä Suomella on.
–Se on niin kaltoin kohdeltu ympäristö, että ihan tekee kipiää ajatella, millaiseen alennustilaan suot on ajettu ja suolinnusto sen mukana.
Hänen mukaansa luonnon pelastaminen on monella lailla myöhäistä, mutta ei mahdotonta. Pienistä asioista syntyy suuria asioita. Hän vaatii päättäjien toimia sillä tavalla, että saadaan viimeiset luonnontilaiset suot ja vanhan metsän sirpaleet säilymään. Keinoja kyllä on, jos tahtoa löytyy.
–Vanhan metsän lajit katoavat samaa vauhtia kuin soiden lajit. Linnut kyllä elävät muutoksessa ja selviävät: etelän lajit pohjoistuu, mutta pohjoisen lajit katoaa. Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa jopa jäniksiin, kärppiin, riekkoihin, koska niiden valkoinen suojaväri ei enää toimi tällaisina talvina, vaan niiden väri on houkuttimina saalistajille, vaikka ne yrittävät kuinka kätkeytyä, kokenut luonnontutkija analysoi.
Rajala haluaa esiintymisillään ystävällisesti herättää kuulijat parantamaan luontosuhdetta. Kun on kiinnostunut lähiluonnon linnuista ja eläimistä, alkaa ymmärtää niiden toimeentulon kannalta, mitä on tarpeellista tehdä.
–Ei voi suojella ja varjella sellaista, jota ei tiedä edes olevankaan. Kun ihminen menee luontoon, pitää muistaa kunnioittaa niitä luonnon eläimiä ja lintuja, ajatella että ne eivät ole meidän hallinnassa, ja me vierailemme niiden asuinsijoilla ja reviireillä, hän opastaa.
Hän on vuodesta 1968 kirjannut ylös jokaisen luontoretken ja havainnot. Niistä näkee, miten lajit ovat muuttuneet ja hävinneet. Näiden tilastojen perustella hän pystyy todistamaan muutokset ja niitä voidaan käyttää perustettaessa paikallisia suojelualueita.
–Nuoria pitäisi viedä suolle ja metsään ilman virallista ohjelmaa. Ei järjestetyt leikkitelineet ja hupipaikat vedä vertoja sille, että saa temmeltää ja kiivetä puihin omaehtoisesti, Pekka neuvoo
Rajala onottanut nuoria mukaan luontoretkilleen. Pelkästään tuleen tuijottaminen ja ulkoilmassa nukkuminen on monelle uusi kokemus. Luontoon meneminen ei tarvitse olla partiomaista ja säntillistä, vaan vapaaehtoisuuteen ja innostumiseen perustuvaa toimintaa. Hän on tästä pitänyt esitelmiä monissa kouluissa. Yhdessä Aijjoosin kanssa hän järjestää tilaisuuksia, joissa luontoretken kokemuksia elävöitetään kuvasarjoilla. Seuraava esitys on Evijärven Särkikylän kylätalolla keskiviikkona 10. huhtikuuta kello 13.
Yöretkillä luonnossa avautuu koko lajien kirjo
LUONTORETKILLÄ Pekka yöpyy teltassa, laavussa tai vastaavissa. Vaimo Aino Mäki-Mantila on useimmiten retkillä mukana.
–Vain yöpymällä huomaa lajien kirjon. Luonnon rikkaus avautuu vasta kaikkina hurjimpinakin vuodenaikoina ja kauheimpina päivänä Vasta elämällä nuo kaikki, voi sanoa avanneensa luonnon oven.
Pekalla on kesämökki, soutuvene ja kanootti Evijärvellä. Vanha kesämökki, jota itse kutsuu kämpäksi, on saaressa ilman mitään mukavuuksia. Hän kalastaa paljon. Vaikka hän itse ei metsästä, hyväksyy sen luontoon kuuluvana.
Evijärvestä on tullut merkittävä luonnon käyntikohde. Täällä pesii muun muassa selkälokki, joka on muualla harvinainen. Etenkin Särkijärven kosteikosta on tullut luonnonharrastajien Mekka, jonne tullaan eri puolilta Suomea. Esimerkiksi mustatiira pesii vain Särkijärvellä, vakuuttavat monet luontoa ja linnustoa tuntevat.
Leevi Norrena
