Suomalaiset lahjoittivat UFF:n vaatekeräykseen lähes 12 miljoonaa kiloa käytettyjä vaatteita vuonna 2024. Etelä-Pohjanmaan ahkerimmat kierrättäjät löytyivät Ilmajoelta, jossa vaatelahjoituksia kertyi 3,5 kiloa asukasta kohti. Eniten vaatteita lahjoitettiin Seinäjoella, lähes 202 000 kiloa.
Vaatelahjoituksista saaduilla varoilla UFF tekee kotimaan ilmastotyötä rahoittamalla vaatteiden keräyspalvelun kautta Suomen. Lisäksi säätiö tukee yli 30 kehitysyhteistyöhanketta Afrikassa ja Aasiassa.
Suomalaisten UFF:lle lahjoittamien vaatteiden määrä säilyi samalla tasolla edellisvuoteen verrattuna.
– On hienoa, että itselle tarpeettomaksi käyneet vaatteet voivat saada uuden elämän ja luonnonvaroja säästyy. Suomalaiset ovat aktiivisia ja osaavia kierrättäjiä, UFF:n vaatekeräyspäällikkö Jari Töyrynen kiittelee.
Karijoen vaatekeräysmäärissä suurin kasvu
Säätiön vaatekeräys palvelee koko Suomessa, 280 kunnan alueella. Etelä-Pohjanmaan innokkaimmat kierrättäjät löytyivät Ilmajoelta (3,5 kg/as), Vimpelistä (3,4) ja Alajärveltä (3,1). Koko Suomen keskiarvo oli 2,2 kiloa asukasta kohden. Eteläpohjalaiset pistivät paremmaksi 2,8 kilolla.
Eniten vaatteita kerättiin Seinäjoella, lähes 202 000 kiloa, per asukas 3,0 kiloa. Lisäystä edellisvuoteen oli reilut 8 prosenttia. Yli 50 000 asukkaan kaupungeissa Seinäjoki kipusi kolmanneksi innokkaimpien kierrättäjien joukkoon Lappeenrannan ja Hämeenlinnan jälkeen.
Edellisvuoteen verrattuna vaatelahjoitukset lisääntyivät Etelä-Pohjanmaalla eniten Karijoella, jonka keräysmäärä yli 3 700 kiloa oli 26 % enemmän kuin vuonna 2023. Kaikkiaan Etelä-Pohjanmaalla tuotiin UFF:n keräyslaatikoihin yli 512 000 kiloa vaatteita.
Jokainen uudelleenkäytetty vaate säästää luontoa
UFF keskittyy keräämään sellaisenaan uudelleenkäyttöön kelpaavia vaatteita. Käyttökelpoisuuden arviointi voi kuitenkin joskus olla hankalaa. Lahjoituksen soveltuvuutta keräykseen ei tarvitse ratkaista itse: vaatteet kannattaa laittaa UFF:n keräykseen. UFF huolehtii vaatteiden ohjaamisesta lajitteluun ja uudelleenkäyttöön.
– Ympäristölle on aina paras vaihtoehto, että vaatteet päätyvät sellaisenaan uudelleen käytettäviksi. Edelleen turhan paljon käyttökelpoisia vaatteita päätyy poistotekstiilikeräykseen tai sekajätteeseen, Töyrynen sanoo.
Tekstiilien elinkaaren jatkuminen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan vähentää ympäristökuormitusta ja hillitsee ilmastonmuutosta, koska ei tarvita ympäristöä kuormittavaa uutta valmistusprosessia.
VUODEN 2024 VAATEKERÄYSTILASTOT
Etelä -Pohjanmaan ahkerimmat kierrättäjät
- Ilmajoki 3,5 kiloa per asukas
- Vimpeli 3,4
- Alajärvi 3,1
- Karijoki 3,1
- Seinäjoki 3,0
- Kauhajoki 2,9
- Ähtäri 2,8
- Isojoki 3,0
- Lappajärvi 2,6
- Lapua 2,6
TOP 5 vaatekeräys asukasta kohden koko Suomessa
- Polvijärvi 8,7 kiloa per asukas
- Imatra 6,4
- Multia 6,3
- Ylivieska 5,3
- Nivala 5,2
TOP 5 vaatekeräys asukasta kohden yli 50 000 asukkaan kaupungeissa
- Lappeenranta 3,8 kiloa per asukas
- Hämeenlinna 3,0
- Seinäjoki 3,0
- Mikkeli 3,0
- Kouvola 2,9
TOP 5 vaatekeräysmäärät Etelä-Pohjanmaalla
- Seinäjoki 201 752 kiloa
- Kurikka 46 476
- Ilmajoki 43 501
- Kauhajoki 37 041
- Lapua 36 437
TOP 5 vaatekeräysmäärät koko Suomessa
- Helsinki 607 720 kiloa
- Oulu 406 339
- Turku 400 601
- Tampere 373 964
- Jyväskylä 363 364