Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah lupasi täyskäännöksen maatalouspolitiikkaan ja sen myötä ruuantuotannon kannattavuuteen. Vaalikausi on puolessavälissä, mutta kannattavuus ei ole parantunut. Tiloja lopetetaan nyt ennätystahtia. Ministerin on alettava tekemään toimenpiteitä alkutuottajan aseman parantamiseksi ja kotimaisen ruokaketjun tasapainottamiseksi.
Viime päivinä on uutisoitu muun muassa kauppoja vaivaavasta jauhelihapulasta, jonka taustalla on kysynnän kasvu ja heikosta kannattavuudesta johtuva nautatilojen nopea väheneminen. Toimivassa ruokaketjussa tarjonnan niukkuus johtaisi tuottajahintojen nousuun, mutta meillä Suomessa tämä ei ole toteutunut.
Suomalaisen ruoan puhtaus ja vastuullisuus eivät voi tarkoittaa Euroopan halvinta hintaa. Tämä yhtälö on jo pitkään osoittautunut tuottajan kannalta kestämättömäksi, mutta valitettavasti suomalainen kauppasektori ei ole halunnut tätä ymmärtää. Naapurimaassamme Ruotsissa kauppasektori on sitoutunut suosimaan kotimaista elintarviketuotantoa, mutta Suomessa jopa maailman kannattavimpina pidetyillä ruokakaupoilla ei näytä olevan halua joustaa katteistaan senttiäkään. Tästä syystä lainsäätäjän on puututtava ruokaketjun rakenteiden epäterveeseen kehitykseen.
Vastuu on ennen kaikkea hallituspuolueilla, hallituksella ja sen vastuuministereillä. Esitykset elintarvikemarkkina-, kilpailu- ja hankintalain muutoksista ovat yhä tekemättä. Toistaiseksi ainoa konkreettinen parannus on ollut elintarvikemarkkinavaltuutetun tiedonsaantioikeuksien laajentaminen – tämä on kuitenkin aivan liian vähän suhteessa hallitusohjelman kirjauksiin ja ennen vaaleja annettuihin lupauksiin. Ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen, huoltovarmuuden turvaaminen ja omavaraisuuden vahvistaminen ovat jääneet vain ministerin juhlapuheiden tasolle.
Ministeri Essayah on ottanut julkisesti kantaa muun muassa aktiivitilojen määrään. Kuitenkaan konkreettisia esityksiä tukien kohdentamisesta ruuantuotantoon ei ole vielä tullut esille. Pelkkä huolen ilmaiseminen ruokaa tuottavien tilojen pärjäämisestä ei riitä. Aktiivitilojen määrän tarkastelusta on siirryttävä konkreettisiin toimiin, joilla vahvistetaan tilojen taloudellista kestävyyttä, edistetään sukupolvenvaihdoksia ja mahdollistetaan investoinnit ruuantuotantoon.
Myös vienninedistäminen junnaa. Kotimaisilla elintarvikealan yrityksillä on sekä halua että kykyä tavoitella viennin kautta ruokaketjuun kaivattua lisäarvoa, kunhan siihen annetaan asianmukaiset puitteet. Tällä hetkellä vientiponnistelut ovat kuitenkin epäselvässä tilassa, sillä hallitus on onnistunut ainoastaan lakkauttamaan aiemman Food from Finland -ohjelman. Yritysten näkemykset uudesta vienninedistämismallista on sivuutettu, ja ministeriöt kiistelevät keskenään siitä, kuinka vienninedistäminen tulee jatkossa järjestää.
Kuluttaja haluaa syödä suomalaista ruokaa. Suomalaisella maataloudella ja elintarviketeollisuudella on valtava potentiaali vastata tähän tarpeeseen, mutta sen toteutuminen vaatii rohkeita ja päättäväisiä toimenpiteitä. Jauhelihapula on varoittava esimerkki siitä, miten ohuissa kantimissa ruuantuotanto, omavaraisuus ja huoltovarmuus ovat jo nyt Suomessa. Hallituksen ja vastuuministeri Essayahin on pakko toimia ennen kuin tilanne kärjistyy entisestään ja ruokaketjumme haavoittuvuus kasvaa.
Keskustan kansanedustajat
Lisää kannanottoja:
Hyvinvointialueen hallinnosta ja tulevista vaaleista – Järviseudun sanomat
Hyvinvointialueen palveluverkosto hiertää – Järviseudun sanomat
Kunta- ja aluevaaleissa äänestäjä on kuningas – Järviseudun sanomat
