MONESTI ajatellaan, että alkoholisti istuu sillan alla, mutta tilastojen mukaan maassamme on 200 000–300 000 työssä käyvää alkoholistia. Viimeiseksi ongelma näkyy työpaikalla, sillä siellä pidetään yllä kulisseja. Kun työpaikalla alkaa tulla huomautuksia, ollaan tosi pitkällä, kuvaa alkoholiongelmaisen tilannetta lappajärveläinen Jukka Alalantela. Yrittäjänä oli helpompi jatkaa juomista ja se osittain mahdollisti pitkään juomisen. Lopulta oli pakko itse tehdä jotakin.
–Tätä ongelmaa on paljon, ja moni ei puhu tästä asiasta. Ajattelin, että jos asiasta puhuminen rohkaisisi ihmisiä toimimaan.
ALALANTELA kertoo, että kuukauden hoitojakso Minnesota-hoidossa meni hyvin. Sen jälkeen alkoi 11 kuukauden jatkohoito, jonka aikana oli parin tunnin ryhmätapaaminen kerran kuukaudessa. Ensimmäisen kuukauden jälkeen alkoi lipsuminen, ryhmätapaamisista pois jääminen.
– En ollut vielä valmis. Oli vielä juomatonta viinaa, eikä ollut tullut vielä oma pohja vastaan.
– En sillä kertaa vielä onnistunut. Nyt olen ollut puoli vuotta juomatta. Korkki on kokonaan kiinni. En tiedä, voinko ikinä luvata kenellekään mitään lopullista. Mutta nyt en juo yhtään mitään, ei mitään alkoholipitoista, ei edes alkoholittomia oluita tai siidereitä tai muita vastaavia.
Valehteleminen ja kaksoiselämä käy raskaaksi
ALKOHOLISTILLE tulee jossakin kohtaa totaalinen väsyminen. Koko elämä pyörii juomisen ympärillä ja se on ainut asia elämässä. Alkaa tulla fyysisiä oireita.
–Tajusin, miten raskasta alkoholistin elämä on. Se on valehtelemista ja kaksoiselämää, jonka juomisen peitteleminen aiheuttaa. Siinä valehtelee, milloin on juonut, kaikesta oikeastaan.
–Olin 15–16-vuotiaana juonut ensimmäisen kerran, ja hyvänolontunne oli ihan mahdoton. Rakastuin siihen oloon ja muistan sen ensimmäisen kerran. Minulle ei tullut kovaa krapulaa. Elimistö kesti hyvin alkoholia ja siihen tottuu.
–Häpeäntunteista tämän suhteen olen päässyt mielestäni. Olen yrittänyt ajatella, että onko se sen kummempi kuin nivelrikko polvessa. Syyllisyydentunteita on edelleen. Kyllä niistä varmaan pääsee joskus.
– Jotkut sanovat, että hoitoon meno oli elämän kovin paikka. Kyllä se oli kova paikka. Kymmenen vuotta sitten ensimmäisen kerran huomasin asian olevan ongelma. Viisi-kuusi vuotta meni miettiessä. Ajattelin, että kyllä se tästä vähenee ja saa vähennettyä. Taukoja oli, mutta aina tilanne palasi samaan tai pahemmaksi, Alalantela muistelee.
–Minnesota-hoidossa asian käsitteleminen ei sinänsä ollut vaikeaa, koska kaikki oli siellä sen saman ongelman kanssa.
“On helpompi olla”
MINNESOTA-RYHMÄSSÄ oli noin 20 henkilöä, työelämässä mukana olevia, tavallisia ihmisiä. Nuorin oli 19-vuotias ja vanhin suunnilleen 65-vuotias. Pääosa porukasta oli 30–40-vuotiaita. Mukana oli alkoholi-, huume- ja peliriippuvaisia. Kaikki riippuvuudet ovat yhtä vaikeita.
–Juomisen loputtua olen varmaan muuttunut, monellakin lailla. On helpompi olla. Ei tarvitse valehdella, eikä ole syyllisyydentunnetta juomisesta. Ei tarvitse suunnitella asioita juomisen mukaan, jää aikaa kaikkeen muuhun.
–Viime syksynä joku käännös tapahtui ajatusmaailmassa. Ennen oli ollut taukoja. Silloin tuli joku käänne, että halusin olla juomatta. Suhtautuminen on ollut hyvää. Kaverit eivät tarjoa eikä kukaan ole sanonut pahaa sanaa.
Aino Alppinen
”Heräsin, että näin ei voi loppuelämää elää. Elämä menee hukkaan, jos jatkan.”
Minnesota-hoito toimii riippuvuuksiin tehokkaasti
LÄHIN hoitopaikka on nykyään Hämeenkyrössä. Hoidon hinta on noin 7 000 euroa. Hyvinvointialueet tai yritykset voivat ostaa palvelun, jolloin oma osuus pienenee. Maksavan tahon ja mahdollisen maksusitoumuksen pitää olla selvillä ennen hoitoon lähtöä.
Minnesota-hoitoa pidetään tehokkaana hoitomuotona. Hoidon läpikäyneistä jopa 50–55 prosenttia on saanut sairautensa hoitotasapainoon eli ovat päihteettömiä (tutkimus Minnesota-Hoito Oy/Marjo Lehikoinen). Hoidettavalla voi olla alkoholi-, huume- tai peliriippuvuus.
HOITO alkaa kuukauden mittaisella intensiivijaksolla, jolloin asutaan Hämeenkyrössä. Hoidossa käydään läpi sairauden geneettinen perimä, elämäkerta päihteiden käytön näkökulmasta sekä muun muassa inhorealistisesti kaikki päihteiden käytön aiheuttamat kielteiset seuraukset. Läheisviikonlopun aikana läheiset tulevat kertomaan, miten alkoholinkäyttö on vaikuttanut heidän elämäänsä. Hoidon läpi käyneet henkilöt pitävät tätä hoidon tärkeänä osana.
Hoitojakson jälkeen seuraa 11 kuukauden mittainen jatkohoitoseurantajakso, jolloin kokoonnutaan ryhmän kanssa kerran viikossa parin tunnin palaveriin. Hoidon hintaan kuuluu myös rajoittamaton oikeus käyttää kriisi- ja intervallijaksoja, vaikka koko loppuelämän ajan.
Alkoholiriippuvuuden monet syyt
MONI KÄYTTÄÄ alkoholia lievittämään stressiä, ahdistusta, masennusta tai muita mielenterveyden ongelmia. Aivojen neurokemia voi totuttaa hakemaan alkoholin tarjoamaa lyhytaikaista hyvänolon tunnetta, joka johtaa tottumiseen. Elämän kriisivaiheissa ja traumojen takia alkoholinkäytön määrä voi myös nousta.
Perinnölliset tekijät mainitaan yhtenä tekijänä. Geeniperimä siis voi vaikuttaa alkoholismin syntymiseen. Ympäristötekijät ovat toinen selittävä syy. Kasvatusympäristö, ystäväpiiri ja kulttuuri voivat vaikuttaa tapaan käyttää alkoholia.
A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja Hannu Jouhki kuvasi Helsingin Sanomien kolumnissaan riippuvuuksia: ”Addiktio on hallitsematonta mielihyvähakuista käyttäytymistä. Se aiheuttaa yksilölle ja hänen lähipiirilleen haittaa, mutta käyttäytymistä ei pystytä lopettamaan tai vähentämään kestävälle tasolle. Addiktiivisen käyttäytymisen kehittymiseen vaikuttavat monet psykologiset, sosiaaliset ja neurotieteelliset tekijät.” (HS 6.3.20)
