LINTUJEN ja eläinten tarkkailu ja niiden ruokkiminen on suuri ilo kaikille. Rakkauteni kaikkeen elolliseen juontaa juurensa lapsuudesta, ja sen siirsivät minulle isoisäni ja isoäitini. Kiinnitin siihen huomiota kasvattaessani omia lapsiani. Me osallistuimme vuosittain Ukrainassa koko perheen voimin valtakunnalliseen “suureen talviseen lintuhavaintoon”. Tämä on kansainvälinen kansalaisaloite, jonka tavoitteena on kerätä tietoa lintujen määristä ja lajeista, jotka talvehtivat planeetallamme.
Perinteisesti tarkkailujakso suoritetaan vuosittain tammikuun viimeisinä viikkoina. Aluksi aloitimme tarkkailut lasten koulutehtävien vuoksi, mutta vuosien varrella, ilman tehtäviä, tarkkailimme lintuja omalla alueellamme, erityisesti kotimme pihalla, jossa vanhan laajan kirsikkapuun oksalla oli lintujen ruokinta-automaatti. Linnut ovat aktiivisimpia aamulla, ja siksi jos niitä tarkkaillaan tänä aikana, on mahdollista nähdä ja laskea enemmän lajeja. Kirjasimme ylös lajit ja lintujen määrän, jotka näimme tunnin aikana, ja toimitimme havainnot ekohankkeen järjestäjille. Oli tärkeää merkitä lajit ja laskea nähtyjen lintujen määrä. Tunnin tarkkailun lopussa oli tärkeää kirjata ylös suurin määrä kutakin lajia, jonka näimme samanaikaisesti tarkkailuajan puitteissa, unohtaen linnut, jotka lentävät ohi. Lisäksi kaikkia nähtyjä lintuja ei tarvinnut laskea, koska jotkut voivat palata tarkkailupaikkaan useita kertoja tunnin aikana. Esimerkiksi, jos suuri talitintti palaa kymmenen kertaa tarkkailuajan kuluessa, se ei tarkoita, että puutarhassa olisi ollut kymmenen talitinttiä.
TALVEHTIVIA lajeja, joita tarkkailimme, olivat muun muassa varikset, naakat, talitintit, tikat, sinitiaiset, mustarastaat, punatulkut ja omelukit. Talitinttejä oli aina eniten. Tämän tarkkailun tarkoituksena oli määrittää lintujen määrä ja selvittää, mitkä lajit ovat jääneet talvehtimaan kotimme lähelle ja auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta, samalla tehden tärkeän kontribuution tieteelle.
Nyt Suomessa tein lintujen ruokinta-automaatteja, ripustin ne puihin ja katselin lintuja ja varmistin, että ruokintapaikalla on aina ruokaa. Talvella lintujen on vaikea löytää ruokaa, koska talvi on Suomessa paljon kylmempi ja pidempi kuin Ukrainassa. Ja lumentulo Ukrainassa lakkaa nopeasti, talvella lunta voi nähdä vain vanhoissa valokuvissa tai pakastimessa, koska se on harvinaista. Tammikuun lopussa Ukrainassa ennustajat ennustavat jo +10 astetta lämpöä alueellani ja kevätkukkia on jo noussut maasta.
Täällä on hyvin vähän varpusia, ja tiaisia ja harakoita on paljon enemmän kuin Ukrainassa. On mielenkiintoista ja hyödyllistä syventää tietämystä lintujen elämästä.
Svitlana Zubenko
