Väkiluvun ennustetaan sukeltavan vajaassa 10 vuodessa alle 2 000 asukkaan muun muassa Evijärvellä, Vimpeli ja Lappajärvikin laskisivat lähelle sitä, mikäli todennäköisyyksiä ei saada kumottua.
Katsottaessa väestöennusteita vuoteen 2045 saakka pääosa eteläpohjalaiskunnista menettää viidenneksen väkiluvustaan, osa enemmänkin. Suurimmat pudotukset ovat ennusteen mukaan Vimpelissä ja Soinissa. Maakunnan väkiluvun ennustetaan olevan olisi vuoden 2033 lopussa 183 789 henkeä, 3,5 prosenttia pienempi kuin viime vuoden lopulla, kun samaan aikaan koko maan väestö kasvaisi 4,5 prosenttia.
Tilastokeskuksen lokakuussa julkaiseman väestöennusteen mukaan Etelä-Pohjanmaan maakunnassa olisi 2033 neljä alle 2 000 asukkaan kuntaa: nykyisten Isojoen, Karijoen ja Soinin lisäksi myös Evijärvi. Hädin tuskin 2 000 asukkaan kuntina säilyisivät Lappajärvi ja Vimpeli.
Verrattuna vuoden 2023 väkilukuun, 18 723, muutos kymmenen vuoden aikajänteellä olisi Järviseudun kunnissa kokonaisuutena miinusmerkkinen: 2,9 prosenttia vuonna 2025, 15,1 vuonna 2035 ja 21,7 prosenttia vuonna 2045. Kunnissa vastaavasti Alajärvellä (9 113) 2,4, 12,8 ja 18,8 prosenttia, Evijärvellä (2 292) 2,7, 14,9 ja 20,6 prosenttia, Lappajärvellä (2 789) 3,4, 17,8 ja 24,9 prosenttia, Soinissa (1 873) 4,3, 21,1 ja 30,7, Vimpelissä (2 656) 3,2, 15,9 ja 22,9 prosenttia sekä Kauhavalla (15 165) 2,3, 11,4 ja 16,6 prosenttia. Jos ennuste toteutuisi, Alajärvellä olisi vuonna 2045 7 402, Evijärvellä 1 819, Kauhavalla 12 648, Lappajärvellä 2 094, Soinissa 1 298 ja Vimpelissä 2 049 asukasta.
Maakunnassa maahanmuutto, erityisesti ukrainalaisten kotoutuminen ja kansainvälisten opiskelijoiden tulo ovat muuttaneet ennakkoasetelmia. Muuttoliikkeeseen vaikuttavat työpaikat, asuminen, opiskelu, perhesuhteet, alueiden pito- ja vetovoima. Syntyvyyttä voitaisiin lisätä työikäisten perheiden määrän kasvattamisella. Siihen tarvitaan opiskelu- ja työpaikkoja ja asuntoja.
Viime vuonna Alajärvellä syntyi 61 lasta, Evijärvellä seitsemän, Kauhavalla 85, Lappajärvellä 18, Soinissa 10 ja Vimpelissä yhdeksän.
Etelä-Pohjanmaan akilleen kantapää on opiskelupaikkojen vähyys. Korkeakoulupaikkoja on selvästi vähiten nuorta kohden koko maassa. Viime aikoina yhdeksi hankaluudeksi on noussut myös vuokra-asuntojen puute.
”Ei kutistumisen, vaan kasvun ongelmia”
Ennusteet ovat dataa ja laskelmia, ja mitä kauemmas ne ulottuvat, sen epävarmemmiksi ne käyvät. Niiden toteutumiseen on myös mahdollista vaikuttaa eri tahoilla.
Vimpelissä väen vähenemiseen on havahduttu jo vuosia sitten. Kunnanjohtaja Sam Leijonanmieli on irtisanoutunut Suomessa vallalla olevasta järkevän kutistumisen taktiikasta aika päivää sitten. Hän ynnääkin kunnassa parhaillaan olevien haasteiden olevan oikeastaan kasvun ongelmia: tarvitaan työntekijöitä ja asuntoja.
Leijonanmieli pohtii jo käynnissä olevan taantuman jälkeistä aikaa.
–Koulutusperäiseen maahanmuuttoon on panostettu; JAMIn Karjala-rekrytoinnin päätyttyä työntekijöitä on tullut Aasiasta. Vimpelin ja Luoma-ahon välillä on yli tuhat teollista työpaikkaa, osaaminen on turvattava eläköitymistenkin osalta. Työpaikkoja ja investointeja on myös tulossa lisää.
Tulossa oleviin koulutusrahojen uusjakoon varautuen opiskelijoita houkutellaan Veto Akatemian ja kansainvälisen yhteistyön kautta.
–Nettomuutto on viime aikoina ollut Vimpelissä plus miinus tai jopa plussalla. Vuokratalot ovat täynnä, mikä on positiivinen ongelma. Muuttamisen pullonkaulaa helpottavat vanhalle sairaalalle rakennettavat yksiöt, joita tarjotaan opiskelijoille. Vuokratalot Oy:n ja rakennusliikkeiden kanssa on keskusteltu asuntojen lisärakentamisesta, erityisesti perhekoon asuntoja tarvitaan. Meillä on alkanut tonttikampanja, missä rakennusliikkeille osoitettu valtuuston tahtotila: kunta voi esimerkiksi ostaa osakkeen rivitalosta, että saadaan lainoitus, ja hanke käyntiin.
–Näkemykseni on, että Vimpelissä on tehty jo pitkällä ajalla monia asioita tosi oikein, on hyvät asetelmat onnistua ja luoda hyvää kehitystä. Talouden osalta on monia kysymysmerkkejä, mutta ennen kaikkea meillä on kasvun ongelmia, ei kutistumisen. Ennusteet ovat aika sokeita, uskovat lineaariseen muutokseen, mutta jossain kohtaa tapahtuu muutos tai pysähtyminen. Geoparkissa luodaan uusia mahdollisuuksia ja seutukuntayhteistyö on poikkeuksellista: mitä haastavammat ajat, mitä paremmin tehdään yhteistyötä, sitä enemmän sataa omaan laariin.
Veto- ja pitovoimaa puitteilla, palvelulla ja yhteistyöllä
EVIJÄRVI on Järviseudulla toinen kunta, missä ennusteen mukaan väki vähenee ja huoltosuhde sukeltaa. Onko jotain, minkä tiimoilta Evijärvellä ollaan erityisen huolissaan aiheeseen liittyen?
–Kuntaan muuttaneiden ja kunnasta muuttaneiden suhde on usein mukavasti positiivinen, mutta se ei riitä paikkaamaan syntyneiden ja kuolleiden välistä suurta epäsuhtaa, mikä on länsimainen iso trendi, toteaa Evijärven kunnanjohtaja Mikko Huhtala.
Onko väen pitämiseksi ja uusien asukkaiden hankkimiseksi mietitty keinoja?
–Meillä Evijärvellä ei tosiaan ole tiedossa taikasanaa, jolla kehityksen suunnan saisi pysyvästi käännettyä. Näemme, että rakentamalla ja pitämällä hyvät puitteet kuten tilat päiväkodille ja kouluille, hyvät ulkoilu- ja liikuntapaikat sekä sujuvat kunnan palvelut annamme kuntalaisille eväät hyvään elämään, joka pitkässä juoksussa tuottaa tulosta. Näitä investointipanostuksia on tehty ja tehdään määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti.
Elinvoimaa luodaan yhdessä.
–Yhdistysten ja kunnan hyvällä yhteistyöllä sitten saadaan järjestettyä mielekästä toimintaa. Kunnan ja yhdistysten välinen yhteistyö onkin Evijärvellä erittäin hyvin toimivaa. Kunta myös tukee yhdistysten toimintaa erilaisilla tuilla kuten Kylien kehittämisrahan avulla, josta helmikuussa aukeaa kevään hakukierros.
–Kunta myös pyrkii kaikin keinoin vaikuttamaan siihen, että muiden, alueellisten tai valtakunnallisten, toimijoiden palvelut olisi järjestetty niin, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin evijärveläisiä. Tässä tehdään paljon myös yhteistyötä naapurikuntien ja maakunnan tasolla.
Lue myös nämä
Metallialalla on työllistävä vaikutus Järviseudulla – Järviseudun sanomat
Etelä-Pohjanmaalla joulukuun lopussa 7760 työtöntä työnhakijaa – Järviseudun sanomat
