FILIPPOS oli evankelista. Hänellä oli korva, joka kuuli Herran puhetta. Kerran hänelle puhui enkeli ja kehotti menemään Gazaan autiolle tielle. Enempää kyselemättä Filippos nousi ja lähti. Ja hän ymmärsi, että Jumalan ääntä kannattaa totella. Filippos ei esittänyt että ”jätetään tältä päivältä, huomiseksi.” Ja kuinka ollakaan, Gazan tiellä kulki – varmaan hienoissa vaunuissaan – Etiopian kuningattaren hoviherra! Mahtava mies! Hän oli ollut Jerusalemissa rukoilemassa ja oli paluumatkallaan.
Filippos tuli vaunujen luo ja kuuli miehen vaunujen sisällä lukevan ääneen Raamatusta Jesajan ennustusta Jeesuksesta! Filippos kysyi suoraan: ”Ymmärrätkö myös, mitä luet?” Joku olisi voinut kysymyksestä loukkaantua, mutta hoviherra ei loukkaantunut. Hän nöyrästi vastasi: ”Kuinka minä voisin ymmärtää, jos kukaan ei minua opasta?”
On hyvä lukea Raamattua, mutta vielä tärkeämpi on ymmärtää sitä. Hoviherra ei ymmärtänyt, ja hän nöyrästi myönsi sen. Ja on eri asia lukea Jeesuksesta, kuin tuntea Jeesus.
HOVIHERRA pyysi Filipposta istumaan viereensä ja sanomaan, kenestä profeetta tässä puhuu, itsestäänkö vai jostakin toisesta. Vaikka hoviherra oli korkeassa virassa oleva mies, oli hän kuitenkin nöyrä Jumalan edessä. Hoviherralla oli vara tunnustaa, ettei hän oikein ole näistä uskon asioista kärryillä. Mutta asia kiinnosti häntä. ”Filippos alkoi puhua ja lähtien tästä raamatunkohdasta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.” Asiat alkoivat avautua hänelle.
”Usko tulee siis kuulemisesta mutta kuuleminen Kristuksen Sanan kautta.” (Rm. 10:17.) Filippos oli puhunut hoviherralle myös, että joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu. Kun he tulivat veden ääreen, hoviherra sanoi, että tässä on vettä. Mikä estää kastamasta minua?” Filippos vastasi, että se tapahtukoon, jos sinä uskot koko sydämestäsi. Hoviherra tunnusti, että hän uskoo, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika. Vaunut pysäytettiin, miehet astuivat veteen ja Filippos kastoi hänet.
Sen jälkeen miesten tiet erosivat, kumpikin lähti tahoilleen. Hoviherra jatkoi matkaansa, ei enää kysymystensä kanssa askarrellen vaan iloiten. (Ap.t. 8.)
JOS Filippos ei olisi totellut Jumalan kehotusta, miten olisi käynyt? Hoviherra olisi joutunut palamaan Jerusalemin reissulta kysymystensä kanssa, vastausta saamatta. Ja mihin hänen elämänsä olisi ennen pitkää päätynyt.
Jotta voi toisia johdattaa tielle, täytyy itse tietää tie. Ja täytyy itse olla kärryllä, että voi toisia olla auttamassa kärrylle. Filippos ei vain lukenut, mitä kirjoihin on kirjoitettu. Hän ei ollut vain kirjanoppinut, vaikka tunsikin kirjansa. Hän tunsi henkilökohtaisesti, kenestä kirjassa puhutaan.
Jos sinulla on kysymyksiä, Jumalalla on niihin vastauksia. Hän on sydänten tuntija ja haluaa vastata sinun kysymyksiisi. Ja sitten voit sinäkin jatkaa matkaasi iloiten.
Raamattu on Jumalan Sanaa. Hyvä on lukea Raamattua, vielä tärkeämpää on ymmärtää sitä. Se on vähän niin kuin lukisit lääketiedettä tai latinaa ymmärtämättä sitä. Ymmärrätkö mitä luet? Salli minun sanoa sinulle, vaikka sinulla olisi minkä tahansa seurakunnan jäsenkirja, se ei taivaan portilla riitä. Mutta ”Usko Herraan Jeesukseen niin sinä pelastut.”
Tuula Palola
Lue myös nämä
Arpa ratkaisi Alajärven kirkkovaltuuston puheenjohtajan – Järviseudun sanomat
