MEDIAN uutisointia hallitsevat tällä hetkellä pääasiassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan, ilmastonmuutos, Amerikan presidentinvaalit, Itämeren kaapeleiden katkomiset ja tietysti suomalaisten jääkiekkoilijoiden edesottamukset Pohjois-Amerikan ammattilaisliigassa. Jokseenkin kaikissa uutislähetyksissä kerrotaan ainoastaan negatiivisia uutisia ja niillä oikein herkutellaan. Positiivisia uutisia en muista nähneeni tai kuulleeni uutisista pitkään aikaan.
Kysyin tekoälyltä, mitä positiivisia uutisia Suomesta on, mutta vastaukset olivat kovin ristiriitaisia. Googlaamalla selvisi, että Saimaan norppia on nyt ennätysmäärä, Suomi on jälleen maailman onnellisin maa ja Ruotsi liittyi Natoon. Eipä nuo paljon paina vaakakupissa sotien, ilmastonmuutoksen, Kalifornian maastopalojen ja lukuisten muiden huonojen uutisten kanssa.
ILMANSTONMUUTOS on median varsinainen lempilapsi. Se mainitaan joka päivä televisiossa lähes jokaisessa ohjelmassa ja sen syyksi laitetaan lähes kaikki mitä luonnossa tapahtuu. Lisäksi heitetään ennusteita, mitä mahdollisesti ehkä saattaa tapahtua. Mediassa toitotetaan, että Suomessa sään ääri-ilmiöt ehkä lisääntyvät eli mahdollisesti tulee rankkasateita, saattaa tulla lumettomia talvia, mahdollisesti kesäisin kovia helteitä ja kaiketi myös ankaria pakkastalvia. Varmaa on kuitenkin, että kasvukausi pitenee ja Suomessa voi viljellä uusia, lämpimien maiden kasvejakin. Toivottavasti myös eläkeukon lumityöt vähenevät ja talviset ajokelit paranevat.
Lämpimien ja kylmien kausien vaihtelua
SUOMESSA ja varmaan muuallakin pohjoisella pallonpuoliskolla oli pitkä lämmin kausi 950–1250, jolloin täällä kasvoi muun muassa pähkinäpensaita ja mäntymetsät ulottuivat jäämerelle asti. Sen jälkeen tuli niin sanottu pieni jääkausi, joka kesti aina 1900-luvun alkuun asti. Lämpimänä kautena Islannissa ja Grönlannissa maanviljelyskin oli mahdollista. Pienen jääkauden aikana sen sijaan oli useita erityisen kylmiä jaksoja, jotka aiheuttivat suurta nälänhätää ja kuolleisuutta. Eläkeukko pohtiikin, miksi suomalaisia pelotellaan paniikkiin asti ilmastonmuutoksella, kun se meille aiheuttaa paljon enemmän hyvää kuin huonoa. Viime kesänä oli kuulemma hellepäiviä enemmän kuin koskaan ja se uutisoitiin huonona asiana, mutta kyllä eläkeukko tykkäsi lämpimästä täysin siemauksin. Tosin helteet ja kuivuus verottivat hieman hunajasatoa, mutta sen kanssa pystytään elämään.
Heikki Salmela
Aiheeseen liittyvää
Luonnon monimuotoisuutta etsimässä – Järviseudun sanomat