ANTELIAS ILTA eli malanka juhlittiin lapsuudessani 13. tammikuuta vanhan ajan mukaan. Uudessa kalenterissa se on 31. joulukuuta, mutta vanhan ajan mukaan se oli 13. tammikuuta ja vanhan vuoden uusivuosi. Vanha uusi vuosi on maallinen juhla, kun taas antelias ilta on uskonnollinen kansanjuhla.
Vanha uusi vuosi on uusi vuosi Julianuksen kalenterin mukaan (“vanhan ajan mukaan”). 1900- ja 2000-luvuilla se osuu keskiyön aikaan 13. ja 14. tammikuuta gregoriaanisen kalenterin mukaan (“uuden ajan mukaan”). Ukrainassa siirtyminen gregoriaaniseen kalenteriin tapahtui 25. helmikuuta 1918. Isoäiti on syntynyt vuonna 1914. Aikoinaan ja edelleen hänen perheessään ja muissa perheissä vanhan uuden vuoden juhlaa vietettiin perinteisesti epävirallisesti myös uuden ajan mukaan siirtymisen jälkeen.
Hyvän illan juhla on saanut nimensä siitä, että siihen liittyy pakollinen runsaasti valmistettu kutia — ruokalaji, joka on valmistettu vehnäjauhosta, hunajasta ja kuivatuista hedelmistä, ja jota pidettiin vaurauden ja hyvinvoinnin symbolina koko seuraavalle vuodelle. Kutian lisäksi juhlapöydässä oli aina piirakoita, keftoja, makkaroita, lettuja ja sianlihaa, joita kansa piti hyvinvoinnin takaajana. Illan aikana pidettiin myös kosintarituaali, jossa pojilla, jotka eivät olleet saaneet tytöiltä suostumusta edellisenä vuonna, oli mahdollisuus onnistua tänä taianomaisena yönä.
Rahan lainaaminen, riiteleminen ja likaisiin pukeutuminen on kielletty
Malankaa pidettiin kodin, raskaana olevien naisten ja synnyttäneiden naisten suojelijana. Tämä juhla on tärkeä kansanperinteessä, erityisesti sen yhteyden vuoksi seremonialliseen kiertoon, joka määräsi, että joulun tuli olla ennen uutta vuotta. Tästä syystä vanhan uuden vuoden juhla on säilynyt kulttuurissamme.
Erityistä huomiota kiinnitettiin ennusmerkkeihin ja kieltoihin tänä päivänä. Esimerkiksi uskottiin, että ei saanut lainata rahaa, jotta ei joutuisi velkoihin koko vuodeksi. Ei myöskään saanut riidellä tai kiroilla — oli tärkeää, että perheessä vallitsi rauha. Onnea varten piti istua juhlapöytään puhtaissa ja valoisissa vaatteissa, mikä saattoi myös taata hyvinvointia. Lisäksi tämä ilta oli sovinnon aikaa — ihmiset kävivät niiden luona, joiden kanssa he olivat olleet riidassa, pyytääkseen anteeksi ja sopiakseen.
Lauluja ja ennustuksia
Naimattomat nuorukaiset ja erikseen tytöt, aivan kuten joululaulajaisissa, kiersivät laulamassa toivottaen hyvää iltaa. Laulun jälkeen sanottiin: “Olkaa terveitä, hyvällä illalla, malankalla.” Nuoret pukeutuivat ja yhdessä henkilön kanssa, joka oli pukeutunut vuoheksi, lauloivat hyvän illan lauluja, lupaamalla onnea. Аnteliaan illan laulu on tärkeä osa juhlaa, ja sen historia juontaa juurensa esikristillisiin aikoihin.
Tämä päivä oli myös yhteydessä ennustuksiin. Tytöt käyttivät erilaisia rituaaleja selvittääkseen tulevaisuutensa ja kohtalonsa, erityisesti ennustettiin sulhasta. Kansassa uskottiin, että unet 13. ja 14. tammikuuta välisenä yönä olivat enneunia, joten ne muistettiin tarkasti.
Malankan juhla tuli osaksi ukrainalaista seremoniallista perinnettä siirryttyämme uuteen kalenteriin, ja vaikka nykyinen uusi vuosi juhlistetaan 1. tammikuuta, vanha uusi vuosi ja anteliaan illan juhla pysyvät tärkeinä monille ukrainalaisille perheille. Nämä juhlat säilyttävät kansallisen luonteensa ja perinteet, jotka ovat osa Ukrainan kulttuuriperintöä.
Svitlana Zubenko
Lue myös nämä jutut
Vimpelin Nuorisoseuran pitkä elokuvaperinne elää vahvana – Järviseudun sanomat
