SUOMALAISELLA rauhanturvaamisella on pitkät perinteet. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähtivät Suezille 1956. Inga Yli-Sikkilän mukaan ainakin Sauli Yli-Sikkilä Alajärveltä oli siellä vuonna 1957. Suomella on ollut YK:n, EU:n ja Naton operaatioissa kaikkiaan lähes 50 000 sotilasta, joista 47 on menettänyt henkensä näissä tehtävissä.
Tunnetuin rauhanturvaamistehtävä on ollut Kyproksella. Evijärveläinen Matti Kujala lähti syksyllä 1965 ja kotiutui seuraavana kesänä. Samalla saarella kreikkalaisten ja turkkilaisten joukkojen välisellä vyöhykkeellä, ”vihreällä linjalla” olivat myös evijärveläiset Ahti Kuoppa-aho ja Urho Forsbacka.
–Toimintamalli oli sama kuin välituntitappelun rauhoittamisessa. Mennään tappelijoiden väliin, jotta nämä eivät yltäisi lyömään toisiaan. Vaikka rauhanturvaajilla oli varustuksena rynnäkkökivääri ja lippaat vyössä, rauhanturvaajat saivat turvautua aseisiin vain itsepuolustukseksi, kertoivat Kuoppa-aho ja Kujala.
Rauhanturvatehtävissä kohdattiin monenlaisia vaaroja
Suomalaiset lähtivät toisen kerran Suezin kanavalle ja Siinain niemimaalle, kun Egypti ja Syyria käynnistivät 1973 samanaikaisen hyökkäyksen Siinaita miehittänyttä Israelia vastaan. Niin kutsuttu Jon kippur-sodan loppuvaiheet olivat menossa, kun lappajärveläinen Pekka Hernesniemi lähti Lappajärveltä Suezille vuodeksi.
–Täällä turvallisuusongelmaksi nousivat taisteluosapuolten taistelukentille kylvämät miinat, kertoi Hernesniemi.
Suomalaisten maastoauto ajoi miinaan, mutta vain toinen henkilöistä loukkaantui. Sitä seuraamaan lähtenyt kuorma-auto ajoi toiseen miinaan kohtalokkain seurauksin. Räjähdyksessä kuolivat ohjaamossa olleet molemmat kersantit ja kuusi lavalla ollutta miestä haavoittui, neljä vakavasti.
–Väkilukuun suhteutettuna Lappajärveltä on lähtenyt ennätyksellisen paljon rauhanturvaajia. YK-rauhanturvaoperaatioissa on ollut 30–40 lappajärveläistä, summaavat Hernesniemi, Johannes Laakso ja Jorma Pessinen. He itse ovat olleet Suezilla ja Pessinen myös Kyproksella.
Etelä-Libanon on työllistänyt rauhanturvaajia vuodesta 1982 alkaen moneen kertaan, ja edelleen siellä on suomalaissotilaita.
–1990-luvulla alueella oli melko rauhallista, vaikka osapuolet yrittivät ärsyttää toisiaan, kertoi UNIFIL-joukoissa 1993–94 palvellut evijärveläinen Roine Söderling. Paikallinen väestö suhtautuivat meihin ystävällisesti, ja saman kommentin sain monelta muultakin evijärveläiseltä.
Haastattelut YK:n rauhanturvajoukoissa palvelleilta eivät tuoneet esiin suurta dramatiikkaa. Moni lähti rauhanturvaajaksi nuorena, pian varusmiespalveluksen jälkeen. Hakukokeessa valituille järjestettiin kuukauden mittainen koulutus Niinisalossa. Palveluaika kohteessa oli noin vuosi. Sinne ei lähdetty ideologisista syistä vaan seikkailunhalusta ja muutamat useampaan kertaan.
–Lähteminen rauhanturvajoukkoihin oli köyhän miehen tapa matkustaa maailmalla, tiivisti Siinailla ja Golanilla 1979–80 ollut evijärveläinen Ilpo Palomäki. Rauhanturvaajille maksettiin kohtuullinen palkka ja päiväraha, jolla tuli hyvin toimeen ja jäi jopa säästöön.
Tutustumista kaukaisiin kolkkiin ja konkreettisen avun antamista
RAUHANTURVATEHTÄVÄT monet kokivat varsin arkisena työnä. Esimerkiksi Kyproksella vartiovuoro kesti kolme tuntia rajavyöhykkeellä kulkien ja tyhjiä taloja tarkastaen. Ilmasto Kyproksella ja Lähi-idässä oli järviseutulaisille ajoittain tuskallisen kuuma. Vapaa-aikaa jäi paljon, jopa kyllästymiseen asti. Lomalla käytiin tutustumassa muun muassa Kairoon ja Jerusalemiin ja nautittiin uimalla Punaisessa meressä. Joillekin halpa alkoholi muodostui liian suureksi houkutukseksi ja seurauksena oli lähettäminen kotimaahan.
Suomalaisten rauhanturvaajien maine kohdealueilla oli hyvä. Kriisialueiden paikalliselle väestölle YK-joukot toivat turvallisuuden tunteen lisäksi myös konkreettista apua. Suhde konfliktimaiden joukkoihin oli asiallinen. Israelilaisten sotilaiden käyminen saunomassa suomalaisten tukikohdassa kertoo tästä.
Vuonna 1988 YK:n rauhanturvajoukoille myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto tunnustuksena niiden tekemästä työstä kansainvälisen rauhan puolustamiseksi. Järviseutulaiset rauhanturvaajat ovat olleet osana tämän palkinnon ansaitsemisessa.
Leevi Norrena
Juttua muokattu 17.1.2025 klo 12.23; lisätty Sauli Yli-Sikkilän osuus ensimmäisten joukossa rauhanturvatehtävissä sekä korjattu Matti Kujalan osalta.
Aiheeseen liittyviä juttuja
Näitä tarinoita ei tarvittaisi yhtään lisää – Järviseudun sanomat
Kaksi tietä vapauteen – Järviseudun sanomat
Merja Mäki tekee rauhantyötä kirjoittamalla sodasta – Järviseudun sanomat
