KUNTAYHTYMÄ KYMPPI vastaa työvoimapalveluista 10 eteläpohjalaiskunnan alueella, Järviseutu mukaan lukien. Se on ainoa kuntayhtymä Suomen 45:stä työvoimaviranomaisesta, joka on perustettu alusta alkaen tätä tehtävää varten. Asiakkaita alueella on tällä hetkellä noin 3 000, tosin määrä muuttuu sykleittäin ja vuoden vaihteessa on yleensä koholla. Päättävinä eliminä kuntayhtymällä ovat yhtymähallitus ja -kokous sekä tarkastuslautakunta, ja käytännön työtä tekee tällä hetkellä 42 työntekijää.
–Työvoimapalvelu-uudistukseen valmistauduttaessa meillä on ollut lisätyönä kuntayhtymäorganisaation perustaminen, kertoo kuntayhtymän johtaja Aki Ruotsala, joka aloitti organisaation ensimmäisenä työntekijänä lokakuussa.
–Paljon töitä on tehty perustamissopimusten, hallintosäännön, tilavuokrien, ICT-laitteiston hankinnan ja järjestelmien rakentamisen kanssa. Yksi tärkeimmistä tehdyistä valmisteluprosesseista on ollut palvelusuunnitelman laatiminen.
TE-palvelu-uudistuksen takana on ollut halu antaa kunnille lainsäädännöllä mahdollisuus ja työkalut vaikuttaa aluetalouteensa myös paikallisten työllisyyspalveluiden kautta.
–Perussopimuksen toiminta-ajatus meillä on, että pyritään tulemaan lähelle kuntalaisia ja asiakkaita. Fyysinenkin läsnäolo kuntien toiminnan yhteydessä alleviivaa sitä. Toimipaikkaverkostoon on tullut kolme pistettä lisää: aiemmin lähipalvelua oli vain Alajärvellä, nyt myös Lapualla, Kauhavalla ja Alavudella. Muissa alueen kunnissa vuokraamme kunnantoimistoilta tai kaupungintaloilta tilaa, jossa tarvittaessa voidaan tavata asiakkaita.
–Lähtökohta toiminnassamme on, että työlle tekijät ja tekeville töitä. Tartumme työvoiman kohtaantohaasteeseen ja teemme aktiivisesti työllisyystyötä osaavan henkilöstön toimesta ja kuntaekosysteemiä eli olemassa olevia palveluita ja työntekijöitä sekä sidosryhmiä hyödyntäen, että saadaan palveluista kaikki mahdollinen irti.
Kohtaanto-ongelmaan pyritään Kympissä vaikuttamaan tehokkaalla työnvälityksellä ja tarttumaan vastaavasti asiakkaiden tarpeisiin nopeasti ja joustavasti.
–Aikaisemminkin siinä on tällä alueella tehty hyvää yhteistyötä työvoimakoulutusjärjestäjien kanssa. Järviseudullakin on useampia alan toimijoita. Myös kansainväliset rekrytoinnit ovat osa siirtyviä TE-palveluita.
Tavoitteita ja suunnitelmia on työllisyyden kehittämiseksi, mutta Ruotsalan myöntää, että on oltava realisti. Tulevaisuuden haasteita ovat esimerkiksi teknologiateollisuuden ja hyvinvointialan tekninen kehitys, kielitaidon tarpeen kasvu ja yleinen digikehitys; kuinka työvoima pidetään siinä mukana.
–Myös sukupolvien erilaiset odotukset siitä, mitä työelämä on, haastavat meitä. Pulssilla on oltava monipuolisesti, että voidaan pysyä taloudessa ja kehityksessä mukana. Kaikkia toimijoita tarvitaan.
–Torstaina olimme henkilöstön kassa käymässä läpi uutta tekemisen tapaa. Tehtävien siirto on onnistunut Kympin osalta kohtuullisen hyvin, vaikka tämän kokoluokan uudistuksissa on aina odottamattomia asioita mukana. Henkilökunta on osoittanut kykynsä sopeutua. Järjestelmät toimivat ja tehtävät on otettu haltuun. Isot kiitokset valmisteluorganisaatiolle ja ahkerille työntekijöille, jotka ovat tehneet pitkää päivää valmistelussa.
Asiakkaalle palveluista vastaavan tahon vaihtuminen ei juuri näy
ASIAKKAALLE ”operaattorin” vaihtuminen valtiollisesta kunnalliseksi ei juuri näy.
–Ensisijainen palvelukanava on edelleen verkossa toimiva Työmarkkinatori ja tutut asiantuntijat hoitavat asiakkaiden asioita. Ajanvarauksetonta lähipalvelua on tarjolla viikosta neljä alkaen Alajärvellä ja Kauhavalla tiistaisin kello 9–14. Lisäksi on palvelunumero 040 140 5900, minkä kautta henkilö- ja yritysasiakkaat tavoittavat meidät arkipäivisin kello 9–12.
Kuntien ”sakkolistat” paisuvat helmikuussa
VAIKKA asiakkaalle TE-palveluiden uudistus ei olekaan iso juttu, toinen asia on lainsäädännön muuttuminen isommassa kuvassa. Se näkyy ennen kaikkea kunnissa.
–Laki on osittain muuttunut jo viime vuonna ja osin nyt vuoden vaihteessa: työttömyysturvasta 300 euron suojaosa on poistunut, samoin vuorotteluvapaa ja päivärahan lapsikorotus, ansiosidonnainen päiväraha on porrastunut eli se laskee kahdeksan viikon jälkeen 80 prosenttiin ja myöhemmin vielä lisää. Palkkatuettu työ täyttää työllistämisehdon vasta 10 kuukauden jälkeen, 75-prosenttisesti, eivätkä kunnat voi enää käyttää palkkatukea. Aiemmin työllistämisehdon täyttämiseksi riitti, että teki 18 tuntia viikossa kuuden kuukauden ajan, nyt on tienattava noin 970 euroa kuussa 12 kuukauden ajan, että pääsee kerryttämään työllisyysehtoa, kertoo Aki Ruotsala.
Aiemmin kunnat on vastanneet työllisyydestä siten, että työmarkkinatuen maksuosuutta on maksettu kuntalaisista 300 päivän työttömyyden jälkeen.
–Isoin muutos, jota kaikki eivät ehkä ole vielä sisäistäneet, on se, että kun aiemmin kunnat ovat saaneet kerran kuussa kirjekuoressa työmarkkinatuen sakkolistan, jatkossa tulee kolme laskua: päiväraha, ansiosidonnainen ja työmarkkinatuki. Se nousee 100 päivän jälkeen kuukausittain 10 prosentilla aina 50 prosenttiin asti. Ainoa tapa estää laskun kertyminen on työllistäminen avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettu työ 10 kuukauden jälkeen. Tässä on varmasti kunnissa pohdittavaa.
RUOTSALAN mukaan valtio on aliresurssoinut palvelut TE-toimiston aikaan verrattuna.
–Nyt on selvittävä merkittävästi pienemmällä rahoituksella. Tässä on varmasti pohdittavaa tulevaisuudessa yhdessä kuntien kanssa.
Ketään ei jätetä
AKI RUOTSALA haluaa kiinnittää huomiota osatyökykyisten mahdollisuuksiin saada työtä erilaisista lähtökohdista huolimatta. Kyse on paitsi demografisesta kehityksestä; kaikkien työpanosta tarvitaan, mutta myös työn merkityksestä yksilölle.
–Se tuo rutiinia, rytmiä, identiteettiä – työn aloittamisen myötä työkykykin voi parantua ja moni on ihan eri ihminen hetken päästä, tallaisia esimerkkejä on.
Työkyvyn selvittämisen ja parantamisen osalta Kympissä tehdään tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueen kanssa.
–Meillä on paljon asiakkaita, joilla on esimerkiksi 80-prosenttinen työkyky. Heillä on paljon annettavaa työntekijänä, joten palveluita räätälöidään sen mukaan. Haluamme kohdata asiakkaita inhimillisesti ja yksilöllisesti, se on paitsi taloudellinen, myös inhimillinen intressi. Ihmisiä halutaan ohjata kohti työtä. Jokaisen panos on arvokas.
Palveluun tulevista pyritään tunnistamaan erityisryhmät, jotka tarvitsevat tukea: esimerkiksi täsmätyö- eli osatyökykyiset, nuoret, maahanmuuttajat sekä monialaisen palvelun piirissä olevat.
–Voi olla alentunut työkyky riippuvuuksien, sosiaalisten haasteiden, sairauksien tai elämäntilanteen vuoksi. Voi olla myös vanhentunut koulutus, vanhempainvapaat tai muuta, mikä vaikuttaa työllistymiseen. Puhumattakaan aloittavasta yrittäjästä tai työnantaja-asiakkaasta, joka kipuilee työvoiman saatavuuden tai kannattavuuden kannalta. Teemme moniviranomaisyhteistyötä kuntien, hankkeiden, Kelan, hyvinvointialueen kanssa ja niin edelleen.
LAKIMUUTOKSEN myötä kuntien vastuu kotoutumispalveluissa on vahvempaa ja Kymppi tulee palvelemaan tiiviisti kotoutujia ja vieraskielisiä työnhakijoita.
–Etätulkkauspalvelun avulla voidaan palvella lähes minkä kielisiä asiakkaita tahansa. Aiemmasta tehtäväkentästäni olen jo huomannut, että eteläpohjalaiset työmarkkinat ovat varsin kansainvälistyneet ja nyt erityisesti Aasian maat nostavat päätään meidän työmarkkinoilla. Moni työnantaja tukeutuu yhä enemmän vieraskieliseen työvoimaan. Järviseutu, Kauhava ja Lapua ovat olleet maakunnassa kansainvälistymisen etulinjassa.
