AJATUS Nelimarkka-museon historiikin kirjoittamisesta on ollut ilmoilla ainakin siitä saakka, kun Maria Lampinen aloitti työt museolla 1998. Lampinen itse kiinnostui erityisesti taiteilija Eero Nelimarkan taidematkoista ja kirjoittikin aiheesta teoksen Taiteen tien kulkija.
–Ajatus museon historiikista eli yhä, ja aineistoa museon arkistoissa on runsaasti.
Palatessaan töihin hankevapaalta kesällä 2019 Lampinen joutui keksimään nopeasti idean seuraavaan näyttelyyn.
–Syntyi Pohjanmaa jalkain alla, joka perustuu Eero ja Saima Nelimarkan väliseen kirjeenvaihtoon. Tulin ajatelleeksi, että koko Eeron elämä on ollut museon historiaa ja siitä näkökulmasta aloin rakentaa historiikkiteosta. Nelimarkka-rahasto tuki vahvasti historiikin tekoa.
Pohjanmaa jalkain alla – Eero Nelimarkan elämää ja Nelimarkka-museon vaiheita -teos on nyt julkaistu.
–Siinä on paljon Eeron omaa ääntä, aikakauden kuvausta ja ajan henkeä.
Teos pohjautuu kirjeenvaihtoon, jota Nelimarkka kävi vaimonsa, kollegoiden sekä muiden henkilöiden kanssa, sekä Nelimarkalta jääneisiin muistiinpanoihin.
–Saiman kanssa hän ei museota käsittele, mutta taiteilijatovereiden kirjeissä on kommentteja taidekoulua sivuten.
Alunperinhän Pekkolaan piti rakentua taidekoulu, jollaiseen Nelimarkka sai idean Pariisissa 1912, kun ihastui vapaiden taideakatemioiden toimintaideaan ja halusi tuoda taidekasvatusta myös maaseudulle.
–Museon arkistossa on myös paljon tietoa ajalta, jolloin Eero isännöi täällä, esimerkiksi kävijöiden kuvauksia tunnelmasta, ja halusin niitäkin nostaa esille.
Tarina on Lampiselle tuttu jo osin taidehistorian opintojen ajalta, mutta kirjoittaessa löytyi myös paljon uutta tietoa ja heräsi uusia ajatuksia.
–Ja varsin samanlaisia ongelmia ilmeni museon alkuvuosina, joita on nytkin. Museota hoitanut Tellervo Sinivaara kirjoitti 1977, kuinka museovieraille oli hankala saada majoitusta kapasiteetin vähäisyyden vuoksi.
Rakennusprosessi oli monivaiheinen: ensin Nelimarkka hankki Pekkolasta itselleen huvilan, johon kaavaili myös taidekoulua ja kokoelmiensa sijoittamista. Kuitenkin rahastosäätiö osti lähellä sijaitsevan Nelimarkan isän syntymäkodin tähän tarkoitukseen ja se aloitti toimintansa kunnostuksen jälkeen 1961. Tupaantuliaisia oli juuri ehditty viettää, kun jo muurattiin peruskiveä uutta taidekokoelmarakennusta varten, Hilding Ekelundin suunnittelemaa nykyistä museota varten. Nelimarkka-museo avattiin 1964.
Taidekasvatus ja kansainvälisyys yhä kuvassa mukana
EERO Nelimarkan kuolemasta on pian 50 vuotta, mutta museo toimii edelleen vahvasti ajassaan kehittyvänä taidelaitoksena, keskiössään perustajansa painopisteet taidekasvatus ja kansainvälisyys. Alajärvi otti 1981 vastuun taidelaitoksen toiminnasta ja kiinteistön hoidosta. Tämän jälkeen museon toiminta on ollut ammattilaisten käsissä. Vuonna 1995
Nelimarkka-museosta tuli Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo ja 2020 alueellinen vastuumuseo, jonka jälkeen museon toiminta on painottunut enenevässä määrin koko Etelä-Pohjanmaan alueelle.
Nelimarkan huvila liitettiin museon kokonaisuuteen 1990-luvulla ja rakennus kunnostettiin niin, että residenssitoiminta pääsi käyntiin 2011.
Pohjanmaa jalkain alla – Eero Nelimarkan elämää ja Nelimarkka-museon vaiheita -kirjaa löytyy Nelimarkka-museolta ja Villa Väinölän putiikista. Se sisältää runsaasti myös valokuvia ja kuvia maalauksista.
Taiteen jäljissä Espanjaan, ja miksei myös Lappiin?
TÄNÄ talvena Lampinen tekee töitä matkaoppaana Espanjassa. Hänellä on ollut vuosia oma matkatoimisto ”harrastuksena”, jonka kautta hän on järjestänyt taidematkoja: viimeksi Venetsian biennaaliin.
–Sain kirjan tekstin valmiiksi jo pari vuotta sitten, joten uusia ideoita jo kutkuttelee mielessä. Yksi niistä on Eeron rakkaus Lappiin: hän kävi siellä paljon, maalasi tauluja ja on toteuttanut Norjan puolelle alttaritaulujakin. Niissä jäljissä olisi hienoa viettää kesä tutkien ja kirjoittaen. Nelimarkka Rahastosäätiökin on jo toivonut uutta kirjoitusprojektia. Olen innostuja ja tartun tilaisuuksiin. Kun eläköidyn, on aikaa ja mielelläni teen projekteja niin kauan kuin jaksan.
Maria ”Mia” Lampinen
Filosofian maisteri, taidehistorioitsija
Toimi Alajärvellä museolehtorin virassa 1998–2014 ja museotoimenjohtajan virassa 2014–2020.
Muistatko nämä jutut?
Japanilaisomistuksessa olevien Nelimarkan taulujen kohtalo on avoin – Järviseudun sanomat
Oppi-isän neuvoista ja persoonasta voi ammentaa yhä – Järviseudun sanomat
