JÄRVISEUDUN SANOMISSA oli menneen vuoden viimeisessä numerossa alakuloinen sävy. Kaikki loppuu ja erityinen murheen aihe oli Kivitippu. Tähän keskusteluun haluan entisenä järviseutulaisena tuoda uusia ajatuksia ja näkökulmaa, jossa nähdään vain Kivitipun tarjoamat suuret mahdollisuudet. Ja siinä Lappajärven kunnalla olisi luotettavan ja vakaan omistajan rooli ilman suuria riskejä.
Lähtökohtana on se, että Kivitipulla ei ole mahdollisuuksia ja hyvää tulevaisuutta viihdekeskuksena. Se on nähty jo riittävän monta kertaa. Mutta kunnan hallinnoimana ja riittävän monen ”lomaoikeuden ” omistajien voimin Kivitipusta voisi tulla kannattava ja ehkä monen tavoittelema edullinen, miellyttävä ja turvallinen vapaa-ajan viettopaikka.
Mallina on niin sanottu asumisoikeusmalli tähän tapaan luonnosteltuna.
Kunta alkaa myydä ”lomaoikeuksia” Kivitippuun, esimerkiksi 50 yksikköä aluksi. Ensin koemarkkinointi ja nettisivuilla esitellään tarkoin mitä tarjotaan. Lomaoikeusyksikkö oikeuttaisi huoneeseen tai lomamökkiin vaikka yhdeksi kuukaudeksi vuosittain esimerkiksi viikon jaksoissa. Lomaoikeudet sijoittuisivat eri vuodenajoille sovitulla, joustavalla tavalla. Lomaoikeuden hinta määräytyisi sen mukaan, mitä palveluja se kattaisi. Minimissään hotellitasoinen majoitustila. Myös perhemajoitukseen olisi mahdollisuuksia. Lappajärven ympäristössä on vähällä käytöllä olevia, hyvätasoisia kesämökkejä. Nämäkin voisivat hakeutua tähän järjestelmään. Nämä eivät maksa liittymismaksua, mutta vuokratulot kulkisivat kunnan kassan kautta ja kunta yhdessä omistajan kanssa määrittelisi tällaisen lomaoikeuden hinnan ja jakaisi kertyneet tulot loma-asunnon omistajan kanssa.
Kuvitteellinen esimerkki: Kunta myy esimerkiksi 50 lomaoikeusyksikköä 5 000–10 000 euroa/kpl. Kassaan kertyisi tällä tavalla 250 000–500 000 euroa. Ympärivuotiseen asumiseen ja lomailuun oikeuttava lomaoikeusyksikkö olisi hintavampi. Kunta laatisi aluksi järjestyssäännön, jota päivitettäisiin lomaoikeuden haltijoiden kanssa. Kunta huolehtisi Kivitipun omistajana lämmityksestä, siivouksesta, ruokalasta, valvonnasta, vakuutusturvasta sekä muusta kiinteistön ylläpidosta ja laskuttaisi kuukausittain kertyneistä kuluista lomaoikeuden haltijoita. Lopputulema olisi varmaan edullinen ratkaisu lomailijalle verrattuna oman kesämökin hankintaan ja ylläpitoon.
Lomaoikeudesta voidaan luopua. Kunta hyväksyisi aina uuden lomaoikeuden haltijan. Kunta voi lunastaa lomaoikeuden takaisin markkinahintaan joko vapaaehtoisella kaupalla tai yksipuolisesti, jos syytä ilmenee. Yksipuolisessa ratkaisussa palautetaan maksettu lomaoikeuden hinta kokonaisuudessaan.
Lomaoikeuden haltija saisi käyttöönsä pienin kustannuksen vakituisen ”lomaoikeusyksikön” tai jopa pidempiaikaisenkin asumisyksikön. Lomailukohteitakin on. Järviseutulaiset sukulaiset ja tutut, Ähtärin eläinpuisto, Lakeaharju, Keskisen tavaratalo, Nelimarkka-museo, Vaasan ja Seinäjoen alueen palvelut ja paljon muuta. Tietysti lomailijat käyttäisivät eniten Järviseudun alueen palveluja ja maksaisivat niistä.
Tuumaili ex-järviseutulainen
Tässä aiemmin julkaistuja mielipidekirjoituksia
Rakkaudesta Lappajärveen – Järviseudun sanomat
10 senttiä! – Järviseudun sanomat
Tuulivoimaturvallisia alueita tarvitaan – Järviseudun sanomat
