LAPPAJÄRVELÄISSYNTYINEN kommodori Heikki Lamminen toimii Tallinnassa maamme Viron, Latvian ja Liettuan puolustusasiamiehenä Suomen puolustusvoimien edustajana diplomaattistatuksella. Lamminen on tehnyt näyttävän uran puolustusvoimien palveluksessa ja olisi voinut siirtyä eläkkeelle jo vuonna 2019, mutta jatkoi työskentelyä.
Hän pohti ulkomaankomennusta, ja kun puolustusasiamiehen työtä tarjottiin, hän yön yli nukuttuaan totesi, että Tallinna olisi oivallinen työskentelypaikka. Sieltä pääsisi näppärästi Tampereelle tapaamaan pientä lapsenlastakin.
Toinen syy oli Lappajärvellä oleva perintötalo, ja mahdollisuus viettää siellä aikaa kesäisin. Hirvimetsällä käymisen Lamminen oli aloittanut 13-vuotiaana Ollista kotoisin olleen isänsä kanssa. Syksyisin pitää edelleen päästä hirvimetsälle Savonkylään, missä tänäkin vuonna kului kolme viikonloppua.
Tallinnan pesti alkoi vuonna 2023.
–Työ on monipuolista ja itsenäistä. Tehtävät ovat moninaisia ja haastavia, eikä apuna ole esikuntaa. Hommat tehdään itse ja esimies on Helsingissä.
URA puolustusvoimissa ei ollut itsestäänselvyys. Lamminen lähti hakemaan armeijasta lisäpisteitä opiskelupaikkaa varten, mutta huomasi, että metsässä ja maastossa liikkuminen, armeijan hierarkia ja siinä eteneminen sopi hänelle. Etenemisestä kertoo pitkä rivi vaativia tehtäviä ansioluettelossa.
Vaasassa ollessaan hän tosin valmensi jääkiekkoa niin aktiivisesti, että oli vähällä siirtyä valmentamaan ammatikseen. Puolustusvoimat kuitenkin voitti, ja pestistä tuli elinikäinen.
Lamminen antaa tunnustuksen kolmen tyttären kasvattamisesta vaimolleen Pirjolle. Vaimon vastuu kodista ja lapsista on antanut miehelle mahdollisuuden armeijauran tekemiseen. Tyttäristä yksi on juristi, toinen diplomi-insinööri ja kolmas on opiskelemassa lääkäriksi, kertoo isä ylpeänä.
LAMMINEN näkee luontevana Tallinnasta käsin toimimisen koko Baltian suuntaan. Päätehtävä on seurata kohdemaiden asevoimien ja turvallisuustilanteen kehittymistä.
Hän toimii suurlähettiläiden sotilaallisena neuvonantajana sotilaalliseen valmiuteen ja varautumiseen liittyvissä kysymyksissä. Tärkeät yhteistyötahot, maiden asevoimat ja puolustusministeriöt, ovat tulleet tutuiksi.
Ukrainan tilannetta, lännen aseapua ja Baltian maiden puolustuskyvyn kehittymistä seurataan tarkkaan. Myös lähettiläiden osatehtävänä on turvallisuuden edistäminen.
Puolustusasiamies tekee osaltaan Suomen puolustusteollisuuden vienninedistämistyötä. Hän avaa ovia ja auttaa asiantuntijoita löytämään toisensa.
SUOMEN pitkä maaraja Venäjän kanssa asettaa maamme erityisasemaan myös Naton jäsenenä ja suhteessa Baltian maihin. Turvallisuustilanteen kehittymistä seurataan koko ajan. Natoon liittymisestä huolimatta Puolustusvoimat tekee kahden- ja monen keskeistä yhteistyötä eri maiden kanssa monelle tasolla. Kentälle ei mennä, vaan yhteistyö tehdään puolustusvoimien pääesikuntien ja ministeriöiden sekä myös siviiliviranomaisten kanssa. Kun kiireellinen pyyntö tulee, asia on hoidettava. Jatkuva yhteydenpito on yksi diplomatian tavoista toimia.
Lamminen kiittää suomalaista yhteiskuntaa, jossa yli 100-vuotiaan asevelvollisuuden ansiosta on 870 000 koulutettua reserviläistä. Näistä 280 000 voidaan varustaa tilanteen vaatiessa, ja loputkin ovat saaneet varusmieskoulutuksen.
Sota ei ole pelkästään sotilaiden asia, vaan se koskettaa koko yhteiskuntaa. Maanpuolustustahdolla on suuri merkitys siihen, miten yhteiskunta kestää ja sietää poikkeusoloja.
–Meillä tässä ollaan aivan omalla tasolla, kun Baltiassa vasta aletaan keskustella esimerkiksi väestönsuojista. Meistä ollaan nyt maailmalla kiinnostuneita ja halutaan benchmarkata ylätasolta ruohonjuuritasolla asti, sanoo Lamminen.
ITÄMEREN alueen turvallisuustilanne on muuttunut Venäjän hyökkäyssodan seurauksena.
Suomen ulkomaankaupan volyymista yli 90 prosenttia kulkee Itämeren kautta. Merivoimien keskeinen tehtävä on turvata merenkulku ja huolehtia osaltaan huoltovarmuudesta. Sotilaallisesta näkökulmasta Itämeren tärkeys kasvaa koko ajan. Suomen Merivoimat on hyvässä kuosissa, ja kehittyy edelleen muun muassa Laivue 2000 -hankkeen myötä, mikä on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää.
Naton artikla kolmen mukaan jokainen maa vastaa puolustuksestaan itse. Liittolaisten puolustussuunnitelmat yhteensovitetaan Natossa. Artikla 5 on kollektiivinen ja tulee voimaan kriisitilanteissa. Kansallista puolustuskykyä vahvistetaan kahden- ja monenkeskisellä yhteistyöllä ja kokonaisuus muodostuu näistä osasista.
Viro ja Suomi tekevät yhteistyötä yhä enenevässä määrin. Tämä näkyy esimerkiksi yhteisen harjoitusyhteistoiminnan lisääntymisenä. On myös harjoiteltava, jotta nähdään, missä tarvitaan korjausliikkeitä niin maalla, merellä kuin ilmassakin, Lamminen sanoo.
–Viime kädessä Suomea puolustavat ensisijaisesti suomalaiset. Tämä edellyttää, että jokainen Suomen kansalainen hoitaa oman osansa. Osa on sotilaita, osa siviilejä. Saumaton yhteistyö on se, mikä antaa voiton avaimet. Kun on liittouduttu, toimitaan yhdessä liittolaisten kanssa. Lähimmät naapurit Ruotsi ja Viro ovat luonnollisesti tärkeitä, koska heidän kanssaan meillä on yhteistä rajaa.
Aino Alppinen
Virolainen yhteiskunta poikkeaa suomalaisesta
HEIKKI Lamminen selittää, että kun Viro 30 vuotta sitten itsenäistyi, sen oli alettava alusta rakentaa luotettavaa puolustuslaitosta, poliisia ja viranomaistoimintaa. Toimiva ja turvallinen yhteiskunta on meille suomalaisille itsestäänselvyys.
Meillä ei myöskään tarvitse sanoa ääneen, ketä tai mitä vastaan varaudutaan. Sen tiedon saamme äidinmaidossa. Meillä on selkeä, länsimainen arvomaailma. Politiikka on muuttunut, mutta Suomessa asioista puhutaan aina asioina eikä turhaan provosoiden.
Virossa on suuri venäjänkielinen kansanosa. Lammisen mukaan se ei kuitenkaan ole erityisen huolen aihe. Lisäksi tänä vuonna ensimmäiset ja neljännet luokat saavat ensimmäistä kertaa pelkästään vironkielistä opetusta. Peruskoulutus muuttuu pikkuhiljaa kokonaan vironkieliseksi seuraavien vuosien kuluessa.
–Lisäksi pitää erottaa venäjänkielisyys ja -mielisyys. Venäjänkielisistä ei pidä olla huolissaan, mutta venäjänmielisten mielipiteitä ja niiden kehittymistä voi olla hyvä tarkkailla.
Pidä välivuosi – mene armeijaan. Sieltä voi löytyä myös työpaikka
URANSA armeijan palveluksessa tehnyt Heikki Lamminen sanoo, että varusmiesaika on ainutkertainen mahdollisuus saada ystäviä, jotka muistaa lopun ikää. Jää hyviä ihmissuhteita, opitaan sosiaalisuutta, yhteistyötä, monella alkaa irtautuminen kodista. Opitaan ymmärtämään muualta tulevia ja kuuntelemaan erilaisia murteita. Otetaan askel kohti itsenäistymistä.
–Nykyään moni haluaa pitää välivuoden. Varusmiespalvelus voisi olla nuorelle naiselle tai miehelle upea mahdollisuus ottaa tuumaustauko.
Lamminen muistuttaa, että puolustusvoimat on myös merkittävä työnantaja sekä siviileille että sotilashenkilöille. Hän mainitsee Tampereella sijaitsevan puolustusvoimain logistiikkalaitoksen, jonka palveluksessa on 2 300 työntekijää, heistä noin 1 700 siviilejä.
Puolustusvoimat on merkittävä työnantaja koko Suomen alueella. Tehtäviä on suorittavan työn tekijöille yhtä hyvin kuin opintoja korkeakouluissa tai yliopistoissa suorittaneille. Puolustusvoimat tarjoaa työtilaisuuksia myös kansainvälisille areenoille. Natoon liittymisen jälkeen tämä reitti on avautumassa entistä mielenkiintoisempiin tehtäviin.
Heikki Lamminen
Puolustusasiamies, Viro, Latvia ja Liettua, vuodesta 2023. Ura puolustusvoimien palveluksessa vuodesta 1989. Useita tehtäviä, muun muassa kouluttajana ja yksikön päällikkönä, Materiaalilaitoksen Esikunnan henkilöstöpäällikkönä, Sotilasläänin Esikunnan osastopäällikkönä, Sotilasläänin Esikunnan osastoesiupseerina, Merivoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan esikuntapäällikkönä, Logistiikkalaitoksen Esikunnan henkilöstö-, osasto- ja esikuntapäällikkönä. Ulkomaanpalvelusta Kosovossa rauhanturvatehtävissä ja Ruotsin pääesikunnassa. Ylennys kommodoriksi 2017. Useita kunniamerkkejä, muun muassa Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki, NATOn mitali, sotilasansiomitali ja Suomen Leijonan komentajamerkki. Perheeseen kuuluvat vaimo ja kolme tytärtä.
