KORTESJÄRVEN PALOJÄRVESSÄ asustaa kauniissa 1800-luvulla rakennetussa pohjalaistalossa 11-vuotias nuori mies Niku Palojärvi perheensä kanssa. Perheeseen kuuluvat isä ja äiti Mika ja Miia Palojärvi sekä pikkuveli Noel.
Metsämies jo pienestä pitäen, pitää paikkansa, sillä jo kolmen vanhana hän kulki vanhempiensa mukana metsällä. Leikkipyssy on tietenkin pitänyt olla mukana. Kiinnostus luontoon ja metsästykseen on näkynyt kaikissa leikeissä. Kuumeestakin huolimattakin on eteisessä odotettu lähtöä metsälle, eli ihmeparantumisia mieluisan asian tiimoilta on tapahtunut.
10-vuotiaana Niku tentti metsästyskortin ja tänä syksynä suoritti ampumakokeen, jonka läpäisi ensimmäisellä yrittämällä. Nyt innokkaalla nuorella miehellä on menossa ensimmäinen syksy täysivaltaisena hirvimiehenä oman seuran metsästysporukassa, jossa käy aktiivisesti isänsä ja pappansa kanssa. He kaikki kuuluvat Purmojärven metsästysseuraan, joka on täyttänyt 75 vuotta.
–Ampuminen on hienointa, ja on kivaa olla porukassa. Siellä tulee tilanteita enemmän, kun on koirat joukossa ja paljon miehiä. Hyvät eväät pitää olla myös. Aluksi passissa on vähän tylsää, mutta kun alkaa tapahtua, niin pulssi nousee, kertoo Niku.
Isä naurahtaa ja kertoo, että ampumisen jälkeen poika oli sanonut, että ”voi jesus, kun jalat tärisöö”.
Tänä syksynä Nikulla oli heti jahtionnea, kun sai kaadettua kolme hirveä; kaksi vasaa ja yhden kuusipiikkisen sonnin. Niku kertoo, että hirvi suolistetaan metsässä ja vedetään kärrylle ja viedään hirvikämpälle nylkylatoon. Hän on koko prosessin ajan mukana.
Hirvenmetsästyksen lisäksi Palojärvet käyvät kyyhky-, sorsa-, jänis- ja kaurismetsällä, joissa saalisonnea on myös ollut.
Jahtikauteen valmistaudutaan jo hyvissä ajoin muun muassa ruokkimalla eläimiä. Jahtipäivää edellinen ilta puolestaan kuluu valottelukierroksella etsien, mistä eläimiä löytyy ja laittamalla metsästyskamat valmiiksi aamua varten.
Isä on vahvasti mukana tässä harrastuksessa ja tukee ja opastaa poikaansa. Metsästys on koko perheen asia, sillä äiti valmistaa sitten saalista perheelle ruokaa ja on ottanut riistaruuat haltuunsa. Metsästyksen myötä on herännyt myös Nikun kiinnostus ruokaan, ja hän on huomannut riistan arvon metsästä lautaselle asti.
Tulevaisuudelta Niku toivoo, että saa koulutettua omaa koiraa Sisua vielä paremmaksi ja saisi sille ajosta kauriin. Lisäksi olisi hienoa päästä isän kanssa Viroon metsälle eikä sitä isäkään vastusta, palo kun on pojassa kerran metsästykseen syttynyt.
Sirpa Kiviaho
Oletko lukenut jo nämä jutut?
Sampo kaatoi varttitonnin sonnin – Järviseudun sanomat
Villisika nurin Itäkylässä Lappajärvellä – Järviseudun sanomat
