Ruoanlaitto, sähkölaitteet, koneet ja tulisijat ovat yleisimpiä asuntopalojen aiheuttajia. Tuli voi karata myös kynttilästä tai ulkotulesta ja pahimmillaan aiheuttaa mittavia vahinkoja. Etelä-Pohjanmaalla erityispiirteenä ovat maatiloilla tapahtuvat kiinteän polttoaineen lämmitysjärjestelmistä lähteneet tulipalot.
Pelastuslaitos on viime vuosina saanut hälytyksen Etelä-Pohjanmaan kunnista useimmin Seinäjoen, Kurikan ja Kauhavan alueilla syttyneistä rakennusten paloista. Pelastustoimen tilastojen mukaan Seinäjoella on ollut vuosina 2021–2024 noin 200 palo- tai palovaaratilannetta, Kurikassa 140, Kauhavalla 69 ja Kauhajoella 66. Kaikkiaan toiminta-alueen 17 kunnan alueella on viimeisen neljän vuoden aikana tapahtunut lähes tuhat palo- tai palovaaratilannetta, kertoo pelastuspäällikkö Keijo Kangastie Etelä-Pohjanmaan Pelastuslaitokselta.
– Yllättävän moni palovahinko alkaa hellalle jätetystä tavarasta, sille unohtuneesta ruokakattilasta tai muusta kokkailuvälineestä. Säännöllisesti vahinkoja aiheutuu myös terassilla tupakoinnista ja vaatteiden kuivattamisesta saunassa. Näin joulua lähestyttäessä on syytä olla varovainen sähkötoimisten valojen kanssa, samoin kuin kynttilöiden ja jätkänkynttilöiden polttamisessa, sillä niistäkin useita tulipaloja on syttynyt. Nämä ovat asioita, joihin jokainen pystyy vaikuttamaan omilla teoillaan ja huolellisuudellaan, toteaa korvauspalveluista vastaava kehitysjohtaja Pekka Puotinen LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalta.
– Meillä Etelä-Pohjanmaalla sattuu eriasteisia palovahinkoja keskimäärin parikymmentä joka kuukausi. Luku sisältää kaikki palovahingoksi luokiteltavat vahingot, ja niihin lasketaan myös ne, joissa ainakin savua noussut. Siksi keskimääräinen palovahinko LähiTapiola Etelä-Pohjanmaalla onkin korvausmäärältään 17 000–18 000 €. Vuositasolla maksamme Etelä-Pohjanmaalla palovahingoista korvauksia 4–5 miljoonaa euroa. Rahallinen korvaus vahinkovakuutuksesta kattaa vakuutetun omaisuuden, mutta palovahingosta aiheutuu asiakkaalle aina myös monenlaista muuta harmia ja vahinkoa, jota rahalla ei voi korvata. Varsinkin silloin, kun vahinko sattuu omassa kodissa ja menetetään mitattavan omaisuuden lisäksi paljon tunnearvoa, kärsitään asumishaitoista ja muusta arjen hankaluudesta, kertoo Puotinen.
– Palovahingoissa menetetään edelleen vuosittain myös ihmishenkiä, joten vakavasta asiasta on kyse, muistuttaa Puotinen.
Lähes puolet eteläpohjalaisista ottaa tietoisesti riskejä, jotka voivat johtaa tulipaloon
LähiTapiola selvitti teettämässään Arjen katsaus -kyselytutkimuksessa 223 eteläpohjalaisen kokemuksia palovahingoista, tärkeimmistä ennaltaehkäisykeinoista ja niiden noudattamisesta*.
Kyselyyn vastanneista lähes joka viides (18 %) kertoi, että kotona tai mökillä on sattunut vaaratilanne, jossa tulipalo oli lähellä. Kaksitoista (12) prosenttia vastaajista kertoo kotona syttyneen tulipalon, ja noin yhdellä kymmenestä (9 %) palon sammuttamiseen oli tarvittu palokuntaa.
Tärkeimmiksi palovahinkojen ennaltaehkäisyn keinoiksi eteläpohjalaiset arvioivat palovaroittimet (81 %), avotulien valvomisen (72 %), sammutusvälineet (62 %), sekä tulisijan nuohouksen ja tuhkien paloturvallisen hävittämisen (57 %).
Lähes puolet eteläpohjalaisista (48 %) vastaajista kertoo toimineensa vastoin tuntemaansa palovahinkojen ennaltaehkäisykeinoa. Esimerkiksi kuivattaneensa saunassa vaatteita, vaikka tiesi siihen liittyvän riskin. Eteläpohjalaisten riskinottohalu on 10 prosenttia suurempi, kuin kyselyn vastaajilla Suomessa keskimäärin.
– Tulokset kertovat inhimillisyydestä: kukaan ei toimi aina fiksusti, edes eteläpohjalaiset. Toki tässä voisi hieman parantaa. Arjessa voi olla vaikea hahmottaa, miten suuri merkitys omalla toiminnalla on mahdolliseen onnettomuuteen. Todellisuudessa merkittävä osa vahingoista olisi kuitenkin vältettävissä sillä, että ihmiset ottaisivat harvemmin tietoisia riskejä, toteaa Puotinen.
Kiinteän polttoaineen lämpökeskusten takapalojen aiheuttamat vahingot ovat yleisiä ja yleensä suuria. Niitä voidaan ehkäistä varmistamalla turvalaitteiden toimivuus säännöllisesti, sekä ohjeiden mukaisella huollolla ja käytöllä. Näitä lämpökeskuksia on monilla maatiloilla Etelä-Pohjanmaalla.
– Olemme maatilojen lämpökeskuspalojen ennaltaehkäisyn osalta tehneet jo pidempään hyvää yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksen asiantuntijoiden kanssa. He ovat muun muassa käyneet kouluttamassa meidän maatilaerikoistuneita myyntipäälliköitämme tunnistamaan riskejä maatiloilla. Mutta edelleen kiinteän polttoaineen lämpökeskuksissa syttyy tulipaloja. Uusin yhteistyön tulos on tänä keväänä valmistunut kiinteän polttoaineen lämpökeskusten paloturvallisuus -opas, joka on aivan kaikkien käytettävissä, kertoo Puotinen.
Pelastuspäällikön viisi vinkkiä tulipaloon varautumiseen ja mitä teet, kun tuli on irti
Meille pelastusalan ammattilaisille kiiruhtaminen palopaikalle heti hälytyksen saatuamme on työtämme. Jokainen tilanne on silti yksilöllinen. Usein toteamme palopaikalla asioita, joita olisi voinut tehdä toisin. Siksi on tärkeä kertoa siitä, miten tällaisiin tilanteisiin on tarpeen varautua. Moneen asiaan nimittäin voisi valmistautua. Tässä on muutamia neuvoja, jotka aivan jokainen voi ottaa käyttöön, lupaa Kangastie.
1. Varmista, että toimivia palovaroittimia on riittävästi (jokaisessa makuuhuoneessa, jossa nukutaan ja poistumisreitillä). Tällä varmistat, että heräät ja ehdit turvallisesti pelastautua ja aloittaa alkusammutuksen.
2. Hanki alkusammuttimia (neste /jauhe) ja huolehdi, että ne ovat helposti saatavilla ja toimintakuntoisia. Opettele myös käyttämään niitä.
3. Tarkista, että poistumistiet ovat kunnossa, myös yläkerrassa. Esimerkiksi, että poistumistieikkunassa on kiintopainike, se on nopea avata, ja voit päästä hätäpoistumistietikkaiden kautta turvallisesti maanpinnalle.
4. Sammuta palo alkusammuttimella (sammutuspeitto, jauhe- tai nestesammutin), jos näet mikä palaa ja pystyt sen tekemään turvallisesti (palovaroittimen hälyttäessä, palo on yleensä pieni).
5. Jos palo on iso, tai kiinni olevan oven välistä tulee paineella savua, älä avaa ovea, vaan rajoita paloa sulkemalle ovet ja pelastaudu ulos itse ja huolehdi myös mahdolliset muut henkilöt ulos.
6. Soita 112 puhelu turvallisesta paikasta ja kerro mitä on tapahtunut ja opasta pelastusyksikkö kohteeseen.
Tiesithän, että 112 Suomi – sovellus kertoo sijaintisi ja saat sen avulla myös vaaratiedotteet? Varsinkin maaseudulla tämä on todella tärkeää. Joulunpyhiksi on hyvä huolehtia palovaroittimet kuntoon ja ladata 112-sovellus ihan koko perheen puhelimiin, kehottaa Kangastie.
Luitko jo nämä jutut?
Kuljettajan heikentynyt terveydentila muodostaa suuren riskin turvallisuudelle – Järviseudun sanomat
Akkulaitteiden yölataus aiheuttaa ison paloturvallisuusriskin – Järviseudun sanomat
