Uudet ravintosuositukset hämmentävät eläkeukkoa 

En tiedä onko peruna juures vai kasvis, mutta sitä ei ravintosuosituksissa mainita ollenkaan, vaikka se on ehkäpä tärkein ainesosa aterioissamme, pohtii Heikki.
En tiedä onko peruna juures vai kasvis, mutta sitä ei ravintosuosituksissa mainita ollenkaan, vaikka se on ehkäpä tärkein ainesosa aterioissamme, pohtii Heikki. Kuva: Freepik.
En tiedä onko peruna juures vai kasvis, mutta sitä ei ravintosuosituksissa mainita ollenkaan, vaikka se on ehkäpä tärkein ainesosa aterioissamme, pohtii Heikki.
En tiedä onko peruna juures vai kasvis, mutta sitä ei ravintosuosituksissa mainita ollenkaan, vaikka se on ehkäpä tärkein ainesosa aterioissamme, pohtii Heikki. Kuva: Freepik.

LUESKELIN suurella mielenkiinnolla tänään julkaissut ravintosuositukset. Kasvisten osuutta korostettiin ja kehotettiin syömään kaikenlaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja jopa 800 grammaa päivässä jaoteltuna 5–9 annokseen päivässä. Lihan ja makkaran syöntiä sen sijaan pitäisi vähentää ja välttää, kuten myös maitotuotteiden. Leipää ja kaikenlaisia herneitä ja papuja pitäisi taas syödä entistä enemmän. Kalaa ja varsinkin rasvaista kalaa pitäisi syödä 2–3 kertaa viikossa. Muikkua, lahnaa ja kirjolohta suositeltiin rasvaisina kaloina. 

Tietysti aloin muistella ja miettiä, kuinka asiat ovat ravitsemuksen suhteen muuttuneet vuosikymmenten kuluessa ja taas mentiin 60-luvulle. Taloissa oli siihen aikaan paljon väkeä ja niinpä ruuanlaittokin pyrittiin hoitamaan mahdollisimman helposti ja nopeasti. Ruokapöydässä oli pääsääntöisesti keittoja eli hernekeittoa, kaalikeittoa, lihakeittoa, kalakeittoa, kampsukeittoa, juustokeittoa ja mitä muita niitä onkaan. Toinen yleinen ruoka oli puurot ja vellit. Oli ohrapuuroa, ruispuuroa, riisipuuroa sunnuntaisin, kaurapuuroa, mannapuuroa, marjapuuroa, vesivelliä ja varmaan oli muitakin.  

Lihaa laitettiin pääasiassa keittoihin, mutta sianlihaa käristettiin myös pannulla ja syötiin lisukkeena esimerkiksi riisipuuron kanssa. En muista, että mitään pihvejä olisi paistettu juuri koskaan. Lauantaimakkaraa pannulla paistettuna oli joskus sunnuntaisin riispuuron kanssa. En muista myöskään leikkeleitä syödyn leivän päällä, vaan leipä mutusteltiin suolamuikun kera. 

Olen muistellut, missä vaiheessa salaatit ja kasvikset tulivat ruokapöytiin, mutta enpä tuota muista. Ei niitä kuitenkaan 60-luvulla ollut lainkaan samassa muodossa kuin nykyisin. Navetan päässä saattoi olla tomaattipenkki, josta sai silloin tällöin tomaatteja pöytään. Porkkanaa kasvatettiin omassa maassa ja sitä laitettiin keittoihin ja punajuurta säilöttiin etikkaliemeen, kuten nykyisinkin. Joka talon pihapiirissä oli marjapensaita, joiden marjoista keiteltiin mehuja. Hillomarjoja eli puolukoita pultattiin korvollinen aittaan ja sieltä haettiin talven mittaan ainekset marjapuuroihin.

En tiedä onko peruna juures vai kasvis, mutta sitä ei ravintosuosituksissa mainita ollenkaan, vaikka se on ehkäpä tärkein ainesosa aterioissamme. 

Heikki Salmela 

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti