Nuoruuden haave toteutui nelikymppisenä – Peeta julkaisee musiikkia levy-yhtiö taustavoimanaan

Universumi kutsuu mua -video kuvattiin Malmin lentokentällä Helsingissä. Pekka Lehtolalla on jalat tukevasti maassa, vaikka kappale vie kuulijan avaruudellisiin tunnelmiin. –Tuntuu, että kosmisuus on valettu DNA:han, kun synnyin meteoriitin synnyttämän järven rannalle. Kuva: Lauri Hämäläinen.
Universumi kutsuu mua -video kuvattiin Malmin lentokentällä Helsingissä. Pekka Lehtolalla on jalat tukevasti maassa, vaikka kappale vie kuulijan avaruudellisiin tunnelmiin. –Tuntuu, että kosmisuus on valettu DNA:han, kun synnyin meteoriitin synnyttämän järven rannalle. Kuva: Lauri Hämäläinen.
Universumi kutsuu mua -video kuvattiin Malmin lentokentällä Helsingissä. Pekka Lehtolalla on jalat tukevasti maassa, vaikka kappale vie kuulijan avaruudellisiin tunnelmiin. –Tuntuu, että kosmisuus on valettu DNA:han, kun synnyin meteoriitin synnyttämän järven rannalle. Kuva: Lauri Hämäläinen.
Universumi kutsuu mua -video kuvattiin Malmin lentokentällä Helsingissä. Pekka Lehtolalla on jalat tukevasti maassa, vaikka kappale vie kuulijan avaruudellisiin tunnelmiin. –Tuntuu, että kosmisuus on valettu DNA:han, kun synnyin meteoriitin synnyttämän järven rannalle. Kuva: Lauri Hämäläinen.

LAPPAJÄRVELÄISLÄHTÖINEN muusikko, laulaja-lauluntekijä ja yrittäjä Pekka Lehtola tekee kappaleita, keikkailee sekä rakentaa messuja ja tapahtumia. Vuodesta 2018 asti Peeta-nimellä musiikkia julkaissut Lehtola toteuttaa nuoruudenhaavettaan oman musiikin julkaisemisesta. Peetan uusin kappale Universumi kutsuu mua julkaistiin lokakuun 18.päivä.

–Silloin kun soittohommat alkoi, tavoitteena oli tehdä ensimmäisen levy parikymppisenä. Ei tullut silloin, eikä vielä kolmikymppisenäkään. 40-vuotispäivä oli vihoviimeinen deadline ja silloin haave lopulta toteutuikin.   

Pari vuotta ja viisi julkaistua kappaletta myöhemmin Suomeen rantautui korona, kaikki tapahtuma-alan työt loppuivat ja Lehtola jäi tyhjän päälle.

–Kaikki ystävät ja kontaktit puhelimessa ovat tapahtuma-alalla ja silloin kun työt loppui, ei tiennyt kenelle soittaisi ja kysyisi töitä. Tapahtuma-ala on tiivis yhteisö ja siellä autetaan toisia aina kun pystytään, mutta nyt oltiin samassa liemessä. Sitä kesti joku 1,5 vuotta, mutta jotenkin siitä selvisi. Oli siinä ajassa jotain hyvääkin. Se pisti miettimään, mikä on tärkeää ja innostuin tekemään enemmän omaa musaa. Tajusin, että voin tehdä töitä ja kerätä myös säästöjä, mutta on tärkeämpää tehdä sitä, mikä on itselle merkityksellistä.

“Ensimmäiset 100 sanoitusta oli aivan karmeita”

Universumi kutsuu mua on Lehtolan 14. julkaisu. Kaikki julkaisut on tehty yhteistyössä tuottaja Lauri Hämäläisen kanssa. Vuosien aikana omia kappaleita on kokeiltu useissa eri kokoonpanoissa, mutta suurta menestystä ei ole tullut.

–Kun itse tein kaiken, en osannut tuottaa enkä miksata tarpeeksi hyvin. Laurin tultua mukaan, sain keskittyä kappaleiden tekoon. Sanoitusten tekemistä harjoittelin kirjoittamalla kahviloissa. Ensimmäiset 100 sanoitusta oli aivan karmeita, mutta nyt voi olla tyytyväinen harjoitteluun käytettyyn aikaan. Aluksi tein aina sanat ensin, sitten vasta melodian. Myöhemmin järjestys on ehkä kääntynyt päinvastaiseksi. Uusi julkaisu tehtiin Laurin kanssa, niin että Lauri teki ensin pätkän melodiaa, johon sitten tein sanat.

Nyt Lehtola on valmis tavoittelemaan jotain suurempaa. Taustalla on nimekkäitä kovan luokan musiikintekijöitä Northern Flame Music -levy-yhtiöstä.

–Levy-yhtiö tuo tietynlaista turvaa. Näyttää siltä, että tehdään enemmän kuin yksi julkaisu yhdessä. Levy-yhtiön myötä tässä on joutunut opettelemaan TikTok-videoiden tekemistä ja ihmetellä somen käsittämättömyyttä. Olen harjoitellut kymmeniä tunteja videoiden tekemistä. Vähän sääli, että aika kuluu siihen sen sijaan, että voisi tehdä musiikkia.

Isosiskon jäljillä musiikin saralle

LEHTOLAN musiikkiharrastus alkoi isosiskon jalanjäljissä, sai kipinää yläasteella ja jatkui musiikin opintoihin aina ammattikorkeakouluun saakka.

–Halusin soittaa pianoa, kun isosiskokin soitti. Kävin jonkin aikaa tunneilla, mutta se ei ollut yhtään mun juttu. En jaksanut harjoitella. Yläasteella, kun pääsin soittamaan bändikamoilla, innostuin ihan uudella tavalla. Välitunnit soiteltiin porukassa musiikkiluokassa. Perustettiin omia bändejä ja yritettiin tehdä omaa musaa.

Musiikkia tehtiin Itäkylän huonekaluliikkeen päädyssä sijaitsevassa demopajassa 1990-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan Lehtola omisti neliraitanauhurin, jolla tehtiin omia ja muiden bändien demoja. Musiikki vei mennessään ja siitä asti Lehtola on tehnyt musiikkia. Armeijan jälkeen hän kävi kokeilemassa rakennusinsinöörin opintoja Vaasassa, mutta palasi nopeasti musiikin pariin.

–Betonisiltojen lujuuslaskelmat saivat selkärangan poikki. Tajusin, että tämä ei ole yhtään mun juttu.

Lehtola vaihtoi opiskelupaikkaa kesken lukuvuoden Kauhajoen kansanopistoon, jossa suoritti konservatorio-opintoihin vaadittavat musiikinteorian opinnot. Lehtola soittaa kitaraa, pianoa ja muita bändisoittimia sen verran, että pärjää ja voi tehdä biisejä, mutta pääinstrumentti hänellä on ollut alusta saakka laulu. Opiston jälkeen musiikkiopinnot jatkuivat ensin Turun konservatoriolla, sen jälkeen Pop & Jazz konservatoriolla ja nykyisessä Metropolia ammattikorkeakoulussa laulupedagogin opinnoissa. Amk-opintojen ohella Lehtola opetti laulua muun muassa Järvenpään rock-koulussa.

–Siellä tuli ymmärrys, että opettaminen ei ole mun juttu. Kävin viikonloppuisin keikoilla ja opetustyötä oli alkuviikosta. Keskiviikkona oli vielä ääni painuksissa ja perjantaina alkoi sama rumba uudelleen. Väsyin opetukseen. Opiskelussa parasta oli, että oppi tuntemaan niitä ihmisiä, joiden kanssa tekee vieläkin keikkaa. Keikkailusta olen aina tykännyt.

Lehtola odottaakin pääsevänsä jälleen keikoille uudella musiikilla. Loppuvuoden keikkakalenterissa on yksityistilaisuuksia, joten Peetaa ei vielä kuka tahansa pääse kuuntelemaan livenä.

–Keikkailussa parasta on se energia ja yhteys yleisön kanssa, tarinoiden ja tunteiden jakaminen. Ja se kun musiikki herää eloon lavalla.

Avaruuspuku Itäkylästä

UNIVERSUMI KUTSUU MUA -videolla Lehtola kävelee lentäjän haalarissa avaruuskypärä kädessä lentokentällä. Video on Hämäläisen kuvaama, Lehtola on itse leikannut ja käsitellyt videon.

–Halusin kuvata videon lentokentällä. Valmista kypärää ei löytynyt, joten tein sen itse Itäkylässä. Kypäräosa on Prismasta ostettu kukkapurkki ja visiirinä toimii viinerikupu. Olen iloinen siitä, että olen saanut viettää lapsuuden Lappajärvellä ja saanut kokea maaseutuelämää. Kotipaikkaan on jonkinlainen side ja joku kaipuu aina. Hyvä fiilis tulee aina, kun juoksee tutuissa metsissä. Tarvitsen ympärille ihmisiä ja elämää, paluumuutto ei ole kovin todennäköistä. Mutta eihän sitä koskaan tiedä. Mistään kun ei koskaan tiedä etukäteen.

Lue myös nämä jutut

Karaokevetäjä Pasi Ahvenniemi ei kyllästy musiikkiin – Järviseudun sanomat

Lappajärveläisnuoret rokkasivat – Järviseudun sanomat

Musiikki tuo iloa ja energiaa   – Järviseudun sanomat

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti