Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa läheisen hoitamaan omia asioita, jos vaikkapa sairauden tai tapaturman vuoksi ei siihen itse kykene. Koronapandemia herätteli huomaamaan varautumisen tärkeyden.
Edunvalvontavaltakirja on tärkeä asiakirja, jonka avulla henkilö voi varautua esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden aiheuttamaan toimintakyvyttömyyteen.
–Valtakirjan hyviä puolia on, että henkilö voi määrittää itse, kenet haluaa valtuuttaa asioidensa hoitamiseen sitten kun ei siihen itse kykene. Valtuutettuna tulisi toimia sellainen henkilö, johon voit luottaa, kuten lähiomainen, kertoo OP Keski-Pohjanmaan juristi Juha Rinta-aho.
–Valtuuttaja voi määritellä yksityiskohtaisesti asiat, joita valtuutus koskee. Usein kyse on talouteen, omaisuuteen ja esimerkiksi terveydenhoitoon liittyvistä toimista. Tällainen valtakirja kannattaisi olla kaikilla täysi-ikäisillä. Usein se tehdään, kun ollaan vähän iäkkäämpiä, mutta nuoremmallekin voi sattua jotain, minkä vuoksi ei pystykään enää hoitamaan asioitaan, Rinta-aho toteaa.
Edunvalvontavaltuutuksiin liittyen on ollut kiinnostusta muun muassa koronapandemian jälkeen, kun asiakkaat ovat miettineet varautumista sairauksiin.
–Esimerkiksi asuntolainaneuvotteluissa ja varainhoidon asiakaskohtaamissa keskustellaan varautumisesta ja asiakkaat ovat kiitelleet, kun heille on kerrottu elämän tärkeimmistä asiakirjoista, ja että ne voidaan laatia pankin lakipalveluissa, Rinta-aho kertoo.
Edunvalvontavaltakirja laaditaan henkilön elinajan asioiden hoitamista varten. Valtuutus on vahvistettava Digi- ja väestötietovirastossa, ennen kuin se astuu voimaan.
–Edunvalvontavaltuutuksen hyödyistä on tiedotettu viranomaisten ja finanssialan yritysten toimesta jo useamman vuoden. Osuuspankeissa tehtyjen valtuutusten määrät ovat olleet kasvussa jo useamman vuoden ja voisi sanoa, että ihmiset alkavat ymmärtää, että omien asioiden hoitoon kannattaa varautua silloin kun kaikki on hyvin, kertoo OP Ryhmän seniorijuristi Juha-Matti Toikka.
Vältä yleisimmät sudenkuopat
–On kaikkien etujen mukaista, että edunvalvontavaltuutus on laadittu huolellisesti ja asiantuntemuksella. Puutteellisesti laadittua edunvalvontavaltakirjaa ei välttämättä pystytäkään tarpeen vaatiessa vahvistamaan, Toikka kertoo.
Toikan mukaan yleisimmät sudenkuopat, jotka estävät valtuutuksen vahvistamisen, liittyvät usein muotoseikkoihin. Toisaalta valtakirjoissa ei välttämättä aina ole riittävällä tavalla otettu huomioon mahdollisia esteellisyystilanteita. Valtakirjassa nimetty varsinainen valtuutettu voi esimerkiksi lähisukulaisuutensa vuoksi olla esteellinen edustamaan valtuuttajaa tietyssä valtuutuksen mukaisessa toimessa. Mikäli valtakirjassa ei tällaisen esteellisyystilanteen varalle ole nimettynä esteetöntä varavaltuutettua, ei kyseiseen toimeen, vaikkapa omaisuuden lahjoittamiseen, voida valtakirjan nojalla ryhtyä.
–Tilanteet, joissa edunvalvontavaltakirjaa ei esimerkiksi siinä olevan muotovirheen vuoksi voida vahvistaa, ovat ikäviä niin valtuuttajan itsensä kuin tämän läheistenkin kannalta. Tällöin valtuuttajan oma tahto ja tarkoitus jäävät toteutumatta ja muutoinkin edunvalvontavaltuutuksen liittyvät hyödyt saamatta, Toikka huomauttaa.
OP Keski-Pohjanmaan asiakkaat voivat laadituttaa itselleen edunvalvontavaltakirjat kaikilla pankin konttoreilla, toteaa pankin juristi Mari-Pauliina Kaarlela.
–Edunvalvontavaltakirja rinnastuu testamentin laadintaan. Se kannattaa laadituttaa asiantuntijalla, jotta se on pätevä ja vastaa sisällöltään valtuuttajan toiveita ja tarpeita. Jos asiat muuttuvat, voi edunvalvontavaltakirjan kumota tai sen sisältöä voi muuttaa, Mari-Pauliina Kaarlela neuvoo.
Lisätietoja edunvalvontavaltuutuksesta löytyy muun muassa näistä osoitteista:
https://www.op.fi/henkiloasiakkaat/teemat/elakeian-kynnyksella/edunvalvontavaltuutus
https://dvv.fi/edunvalvonta-ja-toisen-asioiden-hoitaminen
