Tuulivoimasta vesivoimaan sodan jälkeen: Sääksjärven mylly osana Suomen sähköistämistä
Sääksjärven myllyn toiminnasta säästöön jääneet rahat laitettiin vararahastoon, josta sirkkeliin, vuonna 1949 pärehöylään ja voimakoneen hankintoihin käytettiin rahaa. Yläkertaan hankittiin kuorimakone. Myllyn maalauksesta päätettiin vuonna 1950 ja toiminnan laajentamisesta.
SODAN PÄÄTYTTYÄ Suomi oli vielä hyvin maatalousvaltainen maa. Edessä olivat suuret haasteet: rajan taakse oli jäänyt teollisuutta, oli jälleenrakennettava maata, maksettava sotakorvauksia ja asutettava evakot. Kaikesta muusta oli pulaa, paitsi työstä. Alkuvuosia leimasi sodan jälkeinen tarvikepula, säännöstely kesti aina vuoteen 1954 saakka, jolloin kahvin säännöstely loppui. Suomi oli jatkosodan aikana nälänhädän partaalla. Nopea talouskasvu sotien...
Tämä sisältö on tilaajille, kirjaudu sisään tai tilaa
