Maanantaina 28. lokakuuta kokoontunut Etelä-Pohjanmaan aluevaltuusto äänesti Vimpelin lääkäripalveluiden tulevaisuudesta osana UTV-kokonaisuutta, jolla palveluita pyritään keskittämään muun muassa kiinteistökulujen säästämiseksi. Lääkärivastaanotto jatkuu Vimpelissä tarpeen mukaisena äänin 40–17, yhden aluevaltuutetun pidättäytyessä äänestämästä. Viranhaltijaesityksen mukaan Vimpelin lääkäripalvelut oltaisiin siirretty Alajärvelle.
Risto Mattila esitti Jaakko Niemistön kannattamana, että Evijärvellä ja Kortesjärvellä hammashoitopalvelut säilyvät ennallaan; Alahärmässä, Evijärvellä, Kortesjärvellä ja Ylihärmässä diabeteshoitajan ja hoitajan vastaanottopalvelut säilyvät ennallaan ja tuotetaan nykyisissä tiloissa, kunnes korvaavat tilat edellä mainituilta paikkakunnilta on löydetty.
Mattilan esitys hävisi pohjaesitykselle äänin 29–28 yhden aluevaltuutetun pidättäytyessä äänestämästä.
–Harmittaa, että yhdellä äänellä hävittiin tämä esitys, joka toteutuessaan olisi pitänyt Kaksineuvoisen alueen palvelut lähes ennallaan.
–Esityksiä palveluverkkopykäliin oli niin paljon, että ennen kuin yhtäkään äänestystä oli aloitettu, esitin kaikkien palveluverkkopykälien palauttamista uudelleen valmisteluun, tämä ei valitettavasti saanut kannatusta.
Äitiysneuvolapalvelu päättyy Vimpelissä, Evijärvellä ja Soinissa
UTV-ohjelman mukaisesti äitiysneuvolapalvelu päättyy Vimpelissä, Evijärvellä, Kuortaneella ja Soinissa, koska palvelupäivä edellyttää 13 syntyvää lasta vuodessa. Lastenneuvolapalvelu päättyy Lehtimäellä ja Töysässä. Lehtimäellä päättyy myös sosiaalityön vastaanotto.
Jatkossa sote-keskukset toimivat Alajärvellä ja Kauhavalla. Sote-toimipisteitä ovat Lappajärvi, Vimpeli, Evijärvi, Ylihärmä, Kortesjärvi, Kuortane, Soini ja Lehtimäki. Niissä palveluna ovat kiireetön hoitajan vastaanotto, tarpeenmukainen näytteenotto, tarpeenmukainen kiireetön lääkärin vastaanotto (jalkautuva/etävastaanotto), tarpeenmukainen kiireetön hammaslääkärin ja suuhygienistin vastaanotto, tarpeenmukaiset kuntoutuspalvelut ja apuvälinepalvelut, tarpeenmukainen mielenterveys/ riippuvuushoidon palvelut. Vastaanottotoiminta tapahtuu etukäteisajanvarauksella ja edellyttää riittävää potilasmäärää. Neuvolapalvelut, sosiaalityö ja sosiaaliohjaus tarjotaan ennakkoon tiedossa olevina päivinä paikalla.
Esimerkiksi Kortesjärvellä hoitajan vastaanotto toteutuu 0–1 päivänä viikossa tarpeen mukaan, diabeteshoitaja 2–3 päivänä viikossa, asiantuntijahoitajien vastaanotot Kauhavalla, hammaslääkärin ja suuhygienistin palvelut Kauhavalla.
Harjula-koti sulkee ovensa ensi vuoden aikana
UTV-ohjelma vaikuttaa Järviseudulla myös Ikäihmisten asumispalveluihin. Ympärivuorokautisen palveluasumisen ostopalvelupaikkoja Järviseudulla säilyy 57. Ostopalveluiden määrää on vuoden 2024 aikana vähennetty 56 paikalla, joista osa on kohdistunut myös muiden alueiden ostoihin. UTV-ohjelman mukainen säästötavoite on tänä vuonna 650 000 ja kolmen vuoden aikana1 950 000 euroa.
Kortesjärven Harjula-koti poistuu ensi vuoden aikana, sillä yksikkö ei täytä yhteisöllisen asumisen lakisääteisiä tilavaatimuksia. Korvaavat asumisratkaisut pyritään löytämään mahdollisesta Kauhavan uudesta yksiköstä, johon on suunniteltu 60 asukaspaikkaa. Osa asukaspaikoista on ympärivuorokautista palveluasumista ja osa yhteisöllistä asumista. Uuden asumisyksikön on tarkoitus korvata poistuneet Leporannan ympärivuorokautisen asumisyksikön paikat sekä poistuvat yhteisöllisen asumisen kodit Kauhavan alueelta. Uuteen asumisyksikköön siirretään Kauhavalla sijaitseva Helmituvan (entinen Matintupa) ympärivuorokautinen asumisyksikkö.
Ikäihmisten palveluiden kehittämissuunnitelman mukaisesti yhteisöllistä asumista on tarpeen lisätä Suupohjan (Kauhajoki/Teuva), Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi) ja Kurikan/Ilmajoen alueella. Edellä mainittujen alueiden kanssa pyritään aloittamaan neuvottelut kiinteistöistä jo vuonna 2024.
Alajärvelle suunnitellaan uutta kehitysvammaisten asumispalveluyksikköä
Alajärvelle suunnitellaan myös uutta kehitysvammaisten asumispalveluyksikköä, joka korvaisi Vimpelin Tuulikellon sekä Alajärven Alarinteen ja Sateenkaaren.
Palveluverkkouudistuksen periaatteet:
•OmaEP digipalvelut laajenevat ja lisääntyvät. Etäpalvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla koko maakunnan alueella.
•Kaikkia toimitiloja käytetään tehokkaasti. Toimitilojen käyttö arvioidaan ja optimoidaan. Palveluja siirretään mahdollisuuksien mukaan samoihin tiloihin kiinteistökustannusten vähentämiseksi.
•Tarpeenmukaisen lähipalvelun varmistamiseksi alueille jää toimipiste (vastaanottotila tai -huone), jonne työntekijä voi jalkautua. Tila järjestetään ensisijaisesti hyvinvointialueen oman toiminnan yhteyteen, esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluyksikköön.
•Palvelujen jalkautuminen edellyttää riittävää potilas- tai asiakasmäärää.
•Potilaiden ja asiakkaiden mahdollisuus valita palvelupiste hyvinvointialueen sisällä laajenee asteittain
• Ensihoidon palveluja vahvistetaan, mikä turvaa kiireellisen avun koko alueella.
• Kotisairaala toimii alueellisesti ja sen resursseja lisätään. Palliatiivista kotisairaalaatoimintaa lisätään.
• Hoitotarvikejakelu optimoidaan, kriteerit yhtenäistetään ja uudet toimintamallit otetaan käyttöön.
• Ikäihmisten asumispalvelujen ja kotihoidon lääkäripalvelut järjestetään koko hyvinvointialueella tarpeenmukaisesti ja tarkoituksenmukaisesti.
• Sote-tilannekeskus hoitaa kiireettömiä tehtäviä kotiin.
• Kotihoidon toimintaa vahvistetaan edelleen
•Suun terveydenhuollossa hyödynnetään tulevaisuudessa mahdollisesti myös liikkuvia hoitoyksiköitä.
•Radiologista toimintaa tulee olemaan siellä, missä on kiirevastaanottotoimintaa.
•Laboratorion analyysitoiminta keskittyy niihin sote-keskuksiin, joissa on kiirevastaanottotoimintaa. Jatkossa analyysit keskitetään mahdollisuuksien mukaan keskussairaalaan.
•Näytteenottopisteet optimoidaan tarpeen mukaisiksi. Näytteenottoa varten järjestetään asianmukainen tila alueen toimipisteeseen.
•Lääkärin vastaanotto keskitetään pääsääntöisesti sote-keskuksiin, joissa on hyvät tutkimusmahdollisuudet, moniammatillinen henkilökunta ja kollegiaalinen tuki.
• Hyvinvointialueella tarjotaan laadukasta ja tarpeenmukaista neuvolapalvelua ja turvataan THL:n mukaisten mitoitusten toteutuminen neuvolapalveluissa sekä opiskelu- ja kouluterveydenhuollon palveluissa.
• Neuvolapalveluiden palveluverkkoa on tarkasteltu seuraavista näkökulmista: synnytysten määrä, lastenneuvolan
asiakasmäärä, väestöennuste, etäisyydet, neuvolan sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajien määrän mitoitussuositukset.
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella lastenneuvolan ja opiskeluhuollon terveydenhoitajaresurssia koskevat suositukset toteutuvat, kun tarkastellaan koko hyvinvointialueen lapsi- ja oppilasmäärää sekä henkilöstöresurssia.
• Mitoitussuositus on 275 oppilasta/terveydenhoitaja, kun ei ole sijaista.
• Raskaana olevien naisten määrä/terveydenhoitaja jää paikoin suosituksen alle.
• Riittävän osaamisen varmistamiseksi tulee terveydenhoitajan vastuulla olla vähintään 38 raskaana olevaa naista (THL).
• Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ainoastaan äitiysneuvolapalvelua tekevällä terveydenhoitajalla on asiakkaina noin 65 raskaana olevaa naista.
• Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa (460 oppilasta/työntekijä) mitoitussuositus toteutuu osassa alueita. Resurssien tasaisella jakautumisella suositusten mukaisesti varmistetaan, että palvelu järjestetään alueellisesti ja palvelukohtaisesti samaan tapaan.
• Palvelu turvataan, mutta etäisyys palveluun voi osalla alueista kasvaa. Koulu- ja opiskeluterveydenhoitajat työskentelevät kouluilla, eli muutos ei koske heitä. Samoin neuvoloiden kotikäyntityö jatkuu ennallaan.
• Isommassa toimipisteessä on mahdollista löytää asiakkaalle korvaava aika joko samalle tai toiselle päivälle esim. työntekijän sairastuessa.
• Työskentelytilat edellyttävät tiettyä ajantasaista varustetasoa äitiys- ja lastenneuvolapalveluissa
• Työaika tehostuu, työaikaa vapautuu (ei mene matkoihin aikaa)
• Työskentelyolosuhteiden tulee olla turvalliset.
• Yksintyöskentelyn turvallisuuden varmistaminen.
• Työvoiman optimaalinen käyttö.
• Tarpeenmukaisten palvelupäivien pitää olla tehokkaita.
• Asiakkaiden määrän jakautuminen työntekijäkohtaisesti tasapuolisesti (asiakasfrekvenssi)
• Täyden palvelun päivät (1 palvelupäivä on 1 täysi työpäivä)
• Asiakasmäärien seuranta palvelukohtaisesti
• Yhdenmukainen palveluvalikoima
• Optimaalisen väestöpohjan määrittely esimerkiksi hoitajavastaanotolle
