Ammatillisen koulutuksen järjestäminen tukeutuu tulevaisuudessa aiempaa enemmän digitaalisiin verkostoihin ja yritysten oppimisympäristöihin. Sen sijaan perinteisten, fyysisiin toimitiloihin perustuvien koulutusjärjestelyjen rooli pienenee – osin jopa merkittävästi, käy ilmi Jouko Kuisminin Vaasan yliopistoon tekemästä väitöskirjasta.
Ammatillisen koulutukseen on ensi vuonna kohdistumassa jälleen kerran suuret, 120 miljoonan euron rahoitusleikkaukset. Tilanteen vuoksi ammatillisten koulutusten järjestäjillä on edessä muutosneuvottelujen aalto säästöineen ja henkilöstövähennyksineen.
Aihe on Järviseudulla valitettavan ajankohtainen (juttu jatkuu linkin jälkeen)
Kurejoen toimipisteen navetta lakkautetaan – viisi työsuhdetta päättyy Jamissa – Järviseudun sanomat
– Ryhdyin jo vuosia sitten miettimään ammatilliselle koulutukselle mahdollisia keinoja loiventaa leikkureiden vaikutuksia. Digitaaliset toiminta- ja oppimisverkostot ovat yksi varteenotettava keino säilyttää edes kohtuullinen ammatillinen koulutus vuodesta toiseen jatkuvissa valtionrahoitusosuuksien kiristämisissä, sanoo perjantaina 1. marraskuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Jouko Kuismin.
Kuisminin väitöstutkimuksen haastattelujen ja muun aineiston perusteella näyttää olevan laajasti yhdensuuntainen käsitys, että ammatillista koulutusta tulee entistä enemmän siirtymään yritysympäristöissä toteutettavaksi. Myös verkko-opetus on lisääntymässä entisestään.
Onko sitten ammattikoulujen omille rakennuksille jatkossa mitään tarvetta? Vaikka omien tilojen käyttö väheneekin, niin Kuisminin mukaan niitä tarvitaan jossain määrin myös tulevaisuudessa. Koulurakennuksissa voidaan antaa perustaitojen opetusta ja sellaisia opetuksen tukitoimia, joita ei esimerkiksi yritysten tiloissa tapahtuvassa opetuksessa ei ole toistaiseksi mahdollista toteuttaa.
Pohjalaismaakuntien ammatillisen koulutuksen järjestäjät tehostivat sidosryhmien näkemysten huomioimista
Jouko Kuismin tutki väitöskirjassaan, miltä näytti pohjalaisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän toiminta vuoden 2018 alussa ja millainen on se toimintakehys, jossa toimitaan tulevaisuudessa. Häntä kiinnosti, millaisia mahdollisuuksia kehittyvä teknologia tuo tullessaan. Tutkimuksen kohteena olivat Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan monialaiset ammatillisen koulutuksen järjestäjät. Vertailutiedon saamiseksi mukana oli myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Riveria.
– Vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen reformiin kuulunut säädösten uusiminen ja niiden voimaantulo sekä rahoituksen pienentäminen ohjasivat vahvasti jokaisen koulutuksen järjestäjän toimintaa. Samalla lakiuudistus loi kuitenkin myös pohjaa omaehtoisille uudistuksille, kertoo Kuismin.
Väitöskirjan mukaan jokainen tutkimusaineistossa mukana olleista koulutuksen järjestäjistä ryhtyi uudistamaan toimintaansa entistä enemmän sidosryhmien toiveiden ja esitysten mukaisiksi.
Väitöskirjan tutkimushaastatteluja tehtiin vuonna 2021, jolloin koronapandemia oli jo ehtinyt aiheuttaa digiloikan opetuksessa.
– Digitaalisuus, tekoäly ja niiden monet hyödyntämismahdollisuudet tulivat haastatteluissa esiin tulevina mahdollisuuksina.
Myös väestön ikääntyminen, palvelutuotannon uudistamistarpeet, oppimisympäristöjen kehittyminen ja niiden siirtyminen yhä enemmän yritysten tai muiden työnantajien tiloihin tulevat keskeisesti esille aineistosta. Koulutuksen järjestäjät näkivät myös tarpeita kehittää ja muuttaa toimintaa tulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi.
Skaalautuva digitaalinen verkosto on tulevaisuutta
Kuisminin väitöstutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen järjestäjien tulevan toiminnan toimintakehys perustuisi digitaaliseen verkostoon, jonka ylläpitäjä on ammatillisen koulutuksen järjestäjä ja johon on linkitetty valtio, omistajat, henkilökunta, sidosryhmät, opiskelijat, yritykset ja muut työnantajatahot.
Toimintaverkosto huomioi niin fyysiset kuin myös digitaaliset tilat. Verkosto on skaalautuva.
– On mahdollista yhdistellä usean koulutuksen järjestäjän verkkoja ja myös yrityksiä palvelutuotannon monipuolistamiseksi, palveluklustereiksi tai konsortioiksi, sanoo Kuismin.
Verkoston avulla kerätään koulutuksen järjestämiseen tarvittavaa tietoa, mutta ennen kaikkea se on palveluverkosto. Tavoitteena on myös vähentää niin sanottua kohtaanto-ongelmaa, eli samaan aikaan esiintyvää työttömyyttä ja työvoimapulaa.
Kuisminin mukaan tuleva toiminta edellyttää ammatillisen koulutuksen järjestäjältä ennakointitaitoja, varautumiskykyä, tavoitteellisuutta ja päämääräsuuntautuneisuutta.
– Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä tarvitaan sisäisiä uudistumisprosesseja, joissa vähennetään fyysisten rakenteiden merkitystä ja korostetaan enemmän hyviä palvelukokemuksia tuottavaa palvelutuotantoa, muistuttaa itsekin ammatillisen koulun rehtorina ja kuntayhtymän johtajana toiminut Kuismin.
Väitöstilaisuus
KTM Jouko Kuisminin väitöstutkimus ”Pohjalaisen ammatillisen koulutuksen järjestäjän toimintamalli 2018 ja tulevan toiminnan toimintakehys” tarkastetaan perjantaina 1.11.2024 klo 12 Vaasan yliopiston Kurtén-auditoriossa.
Väitöstilaisuutta on mahdollista seurata myös etäyhteyden kautta (Zoom, salasana: 506390)
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori, dosentti Pekka Kess (Oulun yliopisto) ja kustoksena professori Tauno Kekäle.
Ammattikasvatusneuvos, KTM Jouko Kuismin on syntynyt vuonna 1951 Ilmajoella. Hän kävi vuosina 1967–1968 kotiteollisuuskoulua Ilmajoella kouluttautuen “kyläsepäksi”. Kuismin valmistui insinööriksi Tampereella vuonna 1975 sekä merkonomiksi Rovaniemellä vuonna 1984. Opettajan sekä insinöörin (amk) tutkinnot hän suoritti 1990-luvulla. Hän valmistui vuonna 2012 kauppatieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta.
Nykyään Kokkolassa asuvan Kuisminin ensimmäinen opettajan tehtävä oli Tampereen ammattikoulussa keväällä 1975 fysiikan ja kemian opettajan sijaisena. Hänen vakituinen työuransa päättyi eläkkeelle siirtymiseen vuonna 2016 ammatillisen koulun rehtorin ja kuntayhtymän johtajan tehtävistä. Kuisminin mukaan työskentely ammatillisen koulutuksen parissa jatkuu nykyisin tutkimuksen ja artikkelien muodossa. Mukana on myös työskentelyä ulkomailla.
Kuismin kertoo saaneensa olla mukana useissa erilaisissa kehittämistoimissa vuosikymmenien varrella. Kehittämistoimet ovat liittyneet liikenteeseen ja opetukseen sekä yritysten kehittämiseen että yhteiskunnallisiin asioihin.
