OLYMPIAVOITTAJA, urheiluvaikuttaja ja Kuortaneen Urheiluopiston rehtori Tapio Korjus onnitteli 90 vuotta täyttävää Vimpelin Vetoa sunnuntaina järjestetyssä juhlassa.
–90 vuotta on pitkä ja kunniakas historia. Veto on legenda Suomessa. Vimpeli tunnetaan Vedosta ja Saarikenttä on brändi, josta monet ovat kovin kateellisia. Urheilua ja urheiluseuratyötä on tehty täällä monessa sukupolvessa ja varmaan kaikissa vimpeliläisissä perheissä. Hieno esimerkki kaikille pienten paikkakuntien urheiluseuroille, joka on edelleen voimakas pesäpallo ja koripallo kärjessä, pääsarjatasolla, mikä on hyvin harvinaista näin pienessä kunnassa. Täytyy mainita myös yleisurheilu, siellä on muutamia tuttuja omilta ajoiltani, muistan Timo Utasen ja Timo Siirtolan ja myöhemmin sitten Markku Liikalan ja Toni Kuuselan – keihäs tuntuu sopivan vimpeliläisten käteen, liekö pesäpallo kasvattanut vahvan heittokäden.
Vain neljännes suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, vaikka sillä on merkittävä vaikutus toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyteen.
–Liikkumattomuuden pandemia vaikuttaa kaikissa yhteiskunnissa ympäri maailman, niin myös meillä täällä Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Vaikutukset osuvat erityisesti yksilöön itseensä, mutta myös vakavasti koko yhteiskuntaan. Liikkumattomuuden kustannukset ovat tutkimusten mukaan vähintään kolme miljardia euroa vuodessa. Se on valtava summa, mutta vielä vakavampaa on sen vaikutus ihmisiin. Fyysisesti aktiivinen arki, luonnollinen liikunta, aktiivinen perhe-elämä, kouluissa liikkuminen, työpaikkaliikunta, liikunnan harrastaminen omatoimisesti tai seurassa, kilpaurheilu, huippu-urheilu – kaikilla niillä rakennetaan terveen, hyvinvoivan ja elinvoimaisen kansakunnan tulevaisuutta. Liikunnan avulla saadaan antoisa elämä, johon kuuluu vireys, onnellisuus, työkyky ja mielekäs elämän sisältö.
Liikkumisen edistämisessä tuhannet suomalaiset yhdistykset tekevät tärkeää työtä, niin myös Vimpelin Veto, totesi Korjus.
Veto saa marraskuussa uuden puheenjohtajan
MARRASKUUN vuosikokouksessa kuusivuotisen puheenjohtajakautensa päättävä Jari Lakaniemi totesi, että vuosien saatossa Vedosta on kehittynyt toimiva ja vireä urheiluseura, joka on vahvasti juurtunut yhteisöön.
–Vedon tulevaisuus näyttää valoisalta. Superpesisjoukkueemme vahva runko on turvattu moneksi vuodeksi eteenpäin ja lahjakkaiden nuorten pelaajiemme myötä joukkueessa on laajuutta. Uskallan myös väittää, että Veto on seurana tunnetumpi kuin koskaan aikaisemmin, mikä luo erinomaiset lähtökohdat tulevaisuuden haasteiden taklaamiseen.
–Seura tarvitsee nyt uutta johtajaa, jolla on tuoreita näkemyksiä ja kykyä viedä niitä täytäntöön. Vimpelin Vedon toimintatapoja on uudistettava ja seuran toimintaa vietävä yhä ammattimaisempaan suuntaan. Hyviä uudistuksia on jo sovittu, niistä tiedotetaan myöhemmin.
Lakaniemi jatkaa pesäpallon parissa myös Pesäpalloliiton liittojohtokunnan uutena jäsenenä.
Vedon historiassa on laaja lajien kirjo
VEDON sihteerinä ja puheenjohtajanakin toiminut Seppo Kataja kertoi Vedon historiasta. Vimpelissä on harrastettu liikuntaa ja kilpailtu siinä 1800-luvulta alkaen. Veto perustettiin toukokuussa 1934.
–Lajeiksi valikoituivat yleisurheilu, hiihto, paini ja jääpallo. Pian Veto liittyi myös Pesäpalloliiton jäseneksi. Sotien jälkeen toiminta lähti liikkeelle monipuolisesti, kun mukaan tulivat uusina lajeina luistelu, nyrkkeily ja uinti, myöhemmin vielä naisvoimistelu. Jäsenmäärä kymmenkertaistui 1940-luvulla yli 400 jäseneen. Kilpailut ja tilaisuudet keräsivät jopa tuhannen katsoja yleisöjä. Nyt myös pesäpallo nousi menestyslajiksi: ensimmäinen SM-pronssi voitettiin 1946 ja naiset ottivat seuraavana vuonna SM-kultaa.
Pesäpallomenestys on vaihdellut mitaliputkista suomisarjan vuosiin. 1970-luvulla alkanut vaikea kausi aiheutti sen, että tuloja tuonut Kisaranta hiipui ja yhdessä nuorisoseuran kanssa omistettu nuorisotalokin myytiin kunnalle. 1990-luvulla oli lähellä yhdistäminen Alajärven Ankkureihin. 2000-luvulla alkoi uusi nousu, huippujoukkueen mitaliputki, jonka kruununa neljä mestaruutta.
Menestystä on tullut yleisurheilussa, luistelussa, kun Paula Halonen voitti SM-kultaa 1969 ja jääpallossa, kun jääpalloilijat olivat 1963 nousta toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Koripallossa miehet kamppailivat 1990-luvulla noususta ykkösdivisioonaan, 2012 A-tytöt voittivat SM-pronssia ja 2023 naiset samoin SM-pronssia.
Hiihdossa menestys on jäänyt piiritasolle, mutta kilpailutoiminta on ollut laajaa ja Vimpeli-hiihtoihin osallistui jopa kansainvälisiä nimiä. Veto on järjestänyt kisoja myös mäenlaskussa, ampumahiihdossa ja suunnistuksessa.
Lupaavasti sodan jälkeen alkanut paini palasi 1980-luvulla Vedon lajeihin muutamiksi vuosiksi. Nyt kamppailulajeista kilpaillaan brasilialaisessa jujutsussa.
Palkitsemiset
Pesäpalloliitto
48. Tahko Pihkala -mitali; Heikki Seppä, Pesäpalloliiton tunnusmerkki Janne Hernesniemi, Eeli Kivinen, Markku Lassila, Mikko Kivinen, Jukka-Pekka Tuomela, Janne Tuomela, Janika Herrala. Ansiomerkki Jari Lakaniemi, ansiomerkki kultaisin lehvin Hannu Uusitalo, Kari Kleemola, Taina Varpula, Jukka-Pekka Kujala. Pelaajamerkki, pronssinen: Severi Lassila, Olli Heikkala, Simo Pajala, hopeinen Tuomo Lönnmark, Mikko Kanala, Matias Rinta-ahon, kultainen Janne Mäkelä, Janne Latvala, Janne Hernesniemi, Jarno Himmelä.
Koripalloliitto
Ansiomerkki, pronssinen; Roosa Haapala, Janika Herrala, Minttu Isoranta, Anni Kujala, Riikka Kujala, Pekka Riihimäki, hopeinen Marko Jaakkola, Petteri Pyhälahti, kultainen Juhani Rauhala, Jukka-Pekka Kujala.