Kortesjärven Ylikylän virkeä 120-vuotinen nuorisoseura juhli ansaitusti 

Mirella Autio (vas.) isänsä Tuomo Aution vieressä, Johanna Rintala, Päivä Kumpula, Elina Ojanperä, Seija Autio, Jaakko Niemistö, Kauno Luoma ja Joonas Autio saivat juhlassa Suomen Nuorisoseuran myöntämät arvo- ja tunnusmerkit.
Mirella Autio (vas.) isänsä Tuomo Aution vieressä, Johanna Rintala, Päivä Kumpula, Elina Ojanperä, Seija Autio, Jaakko Niemistö, Kauno Luoma ja Joonas Autio saivat juhlassa Suomen Nuorisoseuran myöntämät arvo- ja tunnusmerkit.

NUORISOSEURALAISMARSSIN toinen säkeistö kiteyttää nuorisoseura-aatteen mainiosti: 

”Valon voimia vaalien vartumme, ja me laulamme, leikimme yhä. Tosityöhön taas toimella tartumme-elon määrä on suuri ja pyhä! Nuoren voimamme-sen vannomme-edistykselle aina me annamme; veri nuori kun suihkuten suonissa käy, ei esteitä tiellämme näy.” 

Nuorisoseuralaismarssi kajahti komeasti Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseuran 120-vuotisjuhlassa, jota vietettiin lauantaina 26. lokakuuta. 

Juhlava tilaisuus alkoi lippujen saapuessa marssin tahtiin, jota säesti Satu Lumiaho. Kansallispukuihin sonnustautuneeseen lippuvartioon kuuluivat Miina ja Eino Autio, Suomen lippua kantoi Neea Rintala ja Ylikylän Nuorisoseuran lippua Tuomo Autio

–Kiitos kaikille, edellisille sukupolville, nykyisille tekijöille ja tulevaisuuden rakentajille. Kortesjärven Ylikylän Nuorisoseurassa kasvetaan jatkossakin hyviksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi, totesi seuran puheenjohtaja Joonas Autio tervehdyspuheessaan. 

Historia toisti itseään sen verran, että juhlaväki sai kuulla Elma Kunnarin kirjoittaman juhlarunon seuralle. Elma Kunnari on kirjoittanut ensimmäisen juhlarunon aikanaan jo seuran 50-vuotisjuhlaan. Juhlarunon tulkitsi Seija Autio. Saaga Finni esitti juhlassa kappaleen Romanssi, näytelmästä Katariina ja Munkkiniemen kreivi. 

Teppo Ylitalo palasi Kortesjärvelle kuin kotiinsa

Juhlapuhujana toimi Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo. Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja maan suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö. Terveiset tulivat siis kaikilta Suomen kotiseuduilta. 

–Kyllä on jotenkin kotoonen olo, ja se on kuulkaas paljon sanottu lapualaaselta, kun sanoo Kauhavalla jotta on kotoonen olo. Ei sitä oo viekkaudella eikä vääryydellä multa puristettu, vaan oikeasti tuntuu siltä. Tänne on jäänyt joku osa itseä, sellaisia muistoja ja hetkiä, jotka seuraavat aina mukana, muisteli Teppo Ylitalo hauskassa ja murrepitoisessa puheessaan.  

Teppo Ylitalo toimi valehtelun SM-kisojen juontajana melkein 10 vuotta. Vuosiin on mahtunut monenlaisia kommelluksia ja tekemisen riemua. 

Paikallisuutta ja kunnianhimoista tekemistä

E-P:n Nuorisoseuran tervehdyksen toi johtokunnan puheenjohtaja Tuomas Koivuniemi. Koivuniemi puheessaan kertoi nuorisoseuraliikkeen synnystä ja kertoi, että Kortesjärvikin on liikkeen synnyinseutua. Liike perustettiin Kalan torpalla naapuripitäjässä 1881. Ensimmäiset nuorisoseuralaiset halusivat kehittää yhteisöään ja elinympäristöään omin voimin ja yhdessä. Näin seurojen työssä on alusta asti ollut tärkeässä roolissa omatoimisuus ja paikallisuus. 

–Paikallislähtöisyyden ja monipuolisuuden vuoksi nuorisoseuraliike on edelleen vireää. Toiminta on ollut monipuolista ja ihmisten näköistä. Ylikylän NS on – valehtelematta – yksi niistä seuroista, joissa paikallisuus on yhdistynyt kunnianhimoiseen tekemiseen, toteaa Koivuniemi. 

Juhlassa jaettiin myös Suomen Nuorisoseuran myöntämiä arvo- ja tunnusmerkkejä. Kuparisen ansiomerkin saivat Tuomo Autio ja Seppo Autio, kuparisen ansiomerkin lehvillä  Elina Autio, Joonas Autio, Päivi Kumpula ja Johanna Rintala. Hopeisen ansiomerkin sai Elina Ojanperä, hopeisen ansiomerkin lehvillä saivat Seija Autio ja Jaakko Niemistö. Juhlan kohokohtana oli kultaisen tunnusmerkin myöntäminen seuran pitkäaikaiselle ja aktiiviselle jäsenelle, jonka panos on ollut korvaamaton seuran toiminnassa ja kehittämisessä, eli valehtelun SM-kisojen moninkertaiselle voittajalle Kauno Luomalle. 

Kauhavan kaupungin tervehdyksen toi valtuuston puheenjohtaja Janne Sankelo. Sankelo muisteli omassa puheessaan myös tanssikursseja, joita seuralla järjestettiin 80-luvulla.  

–Näiden tanssitaitojen avulla on tähän päivään asti pärjätty, kertoi Sankelo puheessaan. 

Loppusanat lausui Ylikylän Nuorisoseuran jäsen Neea Rintala. Hän kiitteli puheessaan nuorisoseuraa aktiivisuudestaan ja kertoi olevansa iloinen siitä, että liikenne seurantalolle on ollut virkeää.  

Juhla päättyi Maamme-lauluun ja liput poistuivat juhlasalista. 

Sirpa Kiviaho 

Jaa Somessa

Facebook
X (Twitter)
LinkedIn
WhatsApp
Telegram
Sähköposti

Jätä kommentti