KAUAN sitten ja vielä nykyäänkin ukrainalaiset kylät noudattavat muinaista kansanperinnettä pitää häät pokrovian jälkeen. Pokrovia vietettiin vuosittain 14. lokakuuta, mutta ortodoksisen kirkon uuteen kalenteriin siirtymisen jälkeen pokrovia vietetään 1. lokakuuta. Pokrovia pidetään erittäin tärkeänä päivänä uskoville.
Isoäitini kertoman legendan mukaan Askoldin johtama muinainen armeija piiritti Tsargorodin kaupunkia ja sen asukkaat piiloutuivat temppeliin. He rukoilivat koko yön ja Pyhä Jumalanäiti ilmestyi. Hän saapui ilmateitse pyhien ympäröimänä, joiden joukossa olivat Johannes edelläkävijä ja apostoli Johannes, teologi. Rukouksen jälkeen Jumalanäiti riisui huntunsa päästään (omophor – nenäliina, jota naiset pitivät kaulassa) ja levitti sen ihmisten päälle. Nousi voimakas myrsky, joka tuhosi armeijan. Ja kaupungin asukkaat pysyivät ehjinä ja vahingoittumattomina – heitä suojeli (Pokrov) Jumalanäidin suojelus.
Isoäiti sanoi: “Tämän päivän jälkeen ruoho on lehtien peitossa, maa on lumen peitossa, vesi jään peitossa ja tytöillä on hääkruunut.” Ukrainan kylissä on edelleen säilynyt ikivanha kansanperinne hääkellon soittamisesta pоkrovan jälkeen. Avioliittokausi Ukrainassa on siis pokrovystä Pylypivkan (15. marraskuuta) alkuun.
ENNEN lomaa ihmiset yrittävät saada valmiiksi kaikki työt maalla ja pellolla. Edellisenä päivänä laitettiin asiat järjestykseen taloissa, pihoilla ja kukkapenkeissä. Pokrovyssa karjan laiduntaminen päättyy ja uuneja aletaan polttaa. Talossamme poltettiin ensimmäisenä omenapuusta polttopuita, sillä perinteen mukaan juuri omenapuu voi tuoda lämpöä koko talveksi. Pokrovyn sää määräsi, millainen talvi tulee olemaan. Jos puut olivat jo paljaita, niin talvi lupasi olla kylmä. Jos lomalla ei ole lunta, se tulee vasta tammikuussa.
Aamulla ihmiset menevät ehdottomasti kirkkoon juhlalliseen jumalanpalvelukseen. Tänä päivänä nuoret tytöt yrittävät laittaa kynttilän lähelle Jumalan Äidin ikonia kirkossa, jotta hän antaisi heille hyvän aviomiehen. Ihmiset ovat tottuneet yhdistämään Pyhän Jumalanäidin esirukouksen kirkkojuhlaan avioliitolle suotuisaan aikaan. Muinaisista ajoista lähtien ukrainalaiset ovat suhtautuneet häihin erittäin vastuullisesti, koska uuden perheen luomiseen liittyi monimutkainen yhdistelmä erilaisia kansallisia tapoja ja perinteitä, joita on kertynyt sukupolvelta toiselle ja jotka ovat edelleen suosittuja.
Nykyään häät ovat hyvin usein kahden ihmisen juhla: morsian ja sulhanen menevät hääsaliin, allekirjoittavat allekirjoituksensa ja juhlivat kapeassa perhepiirissä. Mutta isovanhemmillemme häät olivat kokonainen teatteritapahtuma (etenkin kylässä), jossa jokaisella oli oma roolinsa ja vastuunsa. Kyllä, häitä valmisteltiin paljon, ja puhun siitä seuraavissa artikkeleissa.
Svitlana Zubenko
