JÄRVISEUDUN Kennelkerho on toiminut jo vuosikymmenten ajan tärkeänä tukipilarina alueen koiraharrastajille. Vuonna 1986 perustettu yhdistys toimii aktiivisesti Järviseudun kunnissa ja jäseniä yhdistyksellä on noin 200.
–Jäseniä löytyy aloittelijoista paljon harrastaviin ja jonkin verran myös metsästäjiä on jäseninä, kertoo Järviseudun Kennelkerhon puheenjohtaja Anu Puustinen.
Kennelkerho järjestää aktiviteetteja ympäri vuoden. Yksi keskeisin toiminta-alue on koulutukset, joissa niin koirat kuin omistajat pääsevät oppimaan ja kehittymään. Koulutustarjontaan kuuluvat esimerkiksi tottelevaisuuskoulutukset, agility-harjoitukset ja näyttelyharjoitukset.
–Pentukurssi on meillä tosi suosittu, yleensä niitä järjestetään pari kertaa vuodessa. Viimeisimpään pentukurssiin saatiin jopa kolme ryhmää, kun osallistujia oli muistaakseni noin 40. Pentukurssilla kokoonnutaan kerran viikossa useamman viikon ajan ja joka kerralle on oma teema. Kurssilla ohjataan pentua arkitottelevaisuuteen ja perustaitoihin, kertoo Puustinen.
–Lisäksi meillä on paljon toko ja rally-toko harrastajia. Molemmissa lajeissa kilpaillaan Järviseudun Kennelkerhon mestaruudesta.
KENNELKERHON käytössä on Vimpelissä Helena Isoniemen pihapiirissä halli, jossa on mahdollista kokoontua keskiviikkoisin rally-tokon pariin.
–Helena tekee ratapiirustukset sekä ohjaa treenejä. Tokotreenit ovat ilman ohjaajaa, siellä neuvomme toinen toisiamme. Halli ei ole mikään suuri, mutta meidän toimintaamme riittävä.
Koiran kanssa harrastamista Puustinen pitää tärkeänä.
–Itselläni on neljä koiraa, yksi karkeakarvainen saksanseisoja, jackrusselinterrieri ja kaksi lagottoa. Eri rodut kaipaavat vähän erilaista tekemistä, mutta huomaan, että omat koirat kaipaavat päivittäisen lenkin lisäksi myös aivotyötä.
Kennelkerhon toiminta on jäsenille suunnattua, mutta toimintaan voi käydä tutustumassa ennen jäseneksi liittymistä.
–Voi olla ihan mukavaa käydä tutustumassa lajeihin, jos niistä ei ole aiempaa kokemusta, ja vasta sitten tehdä päätöksen yhdistykseen liittymisestä. Meillä on hyvä ja tiivis yhteisö samanhenkisiä ihmisiä, joten harrastuskavereiden lisäksi saa myös vertaistukea. Moneen ongelmaan on löydetty apu keskustelemalla, sanoo Puustinen.
–Myös oma 14-vuotias tyttäreni harrastaa rally-tokoa ja agilitya koiran kanssa ja on ollut tosi mukavaa huomata, että nuorikin voi löytää koiraharrastuksen parista samanhenkisiä ystäviä.
YHTEISÖLLISYYTTÄ lisää myös yhdistystoimintaan kuuluva talkoohenki.
–Jotta yhdistyksen toiminta pyörii, tarvitaan aktiivisia tekijöitä ja meiltä niitä onneksi löytyy. Järviseudun Kennelkerho järjestää jäsenilleen myös yhteisiä tapahtumia. Meillä on ollut esimerkiksi vapputapahtumaa ja pikkujoulua, match-showta, joka järjestettiin viime vuonna Alajärvellä. Se keräsi yllättävän paljon harrastajia paikalle, osallistujia oli muistaakseni noin sata.
Rally-toko on Suomessa melko uusi harrastusmuoto
RALLY-TOKOA voivat harrastaa kaikenikäiset ja kaiken kokoiset koirat ja ihmiset. Rally-tokon tavoitteena on ohjaajan ja koiran välinen yhteistyö sekä opettaa ohjaajalle hyvää koiran käsittelytaitoa. Tärkeintä radalla ja treeneissä on iloinen kontakti, liikkeet suoritetaan hymyssä suin, hännät heiluen. Koiraa saa kehua ja kannustaa koko suorituksen ajan.
Laji on kehitetty Yhdysvalloissa ja se yhdistää elementtejä tokosta, agilitystä ja koiratanssista. Rally-tokon tavoitteena on ohjaajan ja koiran välinen hyvä yhteistyö sekä hyvän koirankäsittelytaidon opettaminen ohjaajalle.
Rally-toko on alokasluokassa vielä helppoa, ja kynnys kisaamaan on tarkoituksella mahdollisimman matala. Ylemmissä luokissa riittää sitten haastetta tavoitteellisemmillekin ohjaajille ja kouluttajille. Kaikissa luokissa hyvän menestymisen edellytys on koiran hyvä kontakti ohjaajaan ja keskittyminen yhteistyöhön hänen kanssaan.
Laji sopii mainiosti yhteistyön ja kontaktin parantamiseen, temppujen opettamiseen ja koiran aktivointiin. Sitä on helppo harjoitella itsekseen myös kotona ja lenkkien ohessa. (Lähde: Palveluskoiraliitto.fi)
