SÄRKIKALAA nuotattiin Kortesjärven Purmojärvellä tiistaina 15. lokakuuta kahden ammattikalastajan voimin. Kaksi tuntia kestävän nuottauksen aikana Purmojärven Nuorisoseurantalon pihassa sai tutustua kalan perkaamiseen ja maistaa tuoretta, juuri kalastettua, pannulla paistettua järvikalaa.
Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Marko Paloniemi opasti paikalle saapunutta yleisöä kalan oikeanlaisessa käsittelyssä. Hyvin yksityiskohtaisesti ja rauhallisesti selittäen ja havainnollistaen Paloniemi teki ahvenesta, hauesta ja kuhasta ruodottomia fileitä, jotka ProAgria Etelä-Pohjanmaan ruoka-asiantuntija Asta Asunmaa paistoi pannulla yleisölle maistiaisiksi. Yleisöllä oli myös mahdollista kokeilla kalan fileointia Paloniemen opastuksella.
–Terä asetetaan lappeelleen ja vedetään tasaisella liikkeellä selkärangan läheltä. Vältetään sahausliikettä. Sitä joutuu kyllä tekemään, jos on tylsä puukko. Kalapiikki on hyvä apu kalan kiinni pitämisessä, haarukkakin käy. Perkuujätteet voi käyttää keittoon. Perkuulauta on hyvä pitää puhtaana, niin fileitäkään ei tarvitse pestä, Paloniemi opastaa.
Purmojärven nuottaus oli kalatalouskeskuksen tilaama. Lestijärveläiset ammattikalastajat Arto Hautala ja Eemeli Koivisto kertovat, että Purmojärvellä nuottakalastusta on tehty 30 vuoden ajan. Se on Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan ensimmäisiä nuottakalastusjärviä ja kuuluisa siitä, että kalan saanti on taattu. Ympäri Suomea ja Ruotsia kiertävät kalastajat työskentelevät kausiluontoisesti 2–3 kuukautta syksyisin nuottaamassa ja keväisin saman verran rysäpyynnissä.
–Särkikalan pyyntiä tehdään monestakin syystä. Kalat kuormittavat järviä sisäisesti, jos pohjat on saatu ravinteikkaaksi. Ja ravinteitahan riittää. Kalat tonkivat järven pohjaa, jolloin sinne kertyneet ravinteet nousevat ja leviävät ympäri järveä. Sisäisen kuormituksen lisäksi pyritään siihen, että petokaloja olisi suhteessa enemmän, selittää Koivisto.
–Kalat ei oo syyllisiä mihinkään, muistuttaa Hautala.
–Kahdelta apajalta tuli juuri 1 400 kiloa kalaa. Sateinen keli ja veden korkeus vaikuttaa siihen, että kala on hajallaan pitkin järveä. Järvessä on yksi syvänne, johon kala kertyy, jos olosuhteet on kohdallaan. Kolme vuotta sitten nostettiin kaikkinensa 24 000 kiloa kalaa. Silloin oli olosuhteet kohdillaan, kalastajat kertovat.
TAPAHTUMAN taustalla on Lähikalan saatavuuden kehittämishanke, jonka tavoitteena on edistää eteläpohjalaisen lähikalan saatavuutta ja käyttöä. Hanketta toteuttavat yhteistyössä ProAgria Etelä-Pohjanmaa/Etelä-Pohjanmaan Maa- ja kotitalousnaiset ja Etelä-Pohjanmaan kalatalouskeskus.
–Syksyllä näitä nuottaustapahtumia on muutamia ja lisäksi on tulossa ruoanlaittokursseja. Niissä näytetään, miten kala perataan, mutta pääpainopiste on valmistuksessa. Kolmivuotisen hankkeen tavoitteena on aktivoida ihmisiä järvikalan käyttöön. Järvi ja kala on olemassa, mutta miten se päätyy lautaselle? Monet kyllä syövät kalaa, mutta eivät osaa käsitellä sitä tai laittaa ruoaksi, pohtii Asunmaa.
Nuottaamista ja kalan käsittelyä oli saapunut seuraamaan kolmisenkymmentä henkeä. Yleisön mukaan tapahtuma oli mukava, hyvä ja tarpeellinen.
–Hyvä tapahtuma, tämmöinen yhdistää kyläläisiä. Kalateema on loistava, kehuu Purmojärven Nuorisoseura ry:n puheenjohtaja Jorma Kivikangas.
–Mielenkiinnosta tulin katsomaan, mitä kalaa Purmojärvestä löytyy. Syön kalaa, mutten enää kovin paljoa. Lapsena tuli syötyä viitenä päivänä viikossa, kun joen vieressä asuttiin. Ahven on mielestäni parempaa kuin hauki. Odotan, että pääsen maistamaan vielä kuhaa, kertoo Sally Laukkonen.
Myös nuorempi väki viihtyi tapahtumassa. Kaverukset Iisakki Pellinen, Leo ja Aleksi Lindholm kävivät rannassa seuraamassa kalastajien touhuja ja nuorisoseurantalon edustalla tarkkailemassa kalan käsittelyä. Innokkaimmin he kuitenkin jonottivat paistinpannujen äärellä maistiaisia.
–Kala on hyvää, kaverukset totesivat yhdestä suusta.
Kaverukset ovat kovia kalastajia itsekin. Saalista on tullut kuulemma paljon virvelillä, ongella ja katiskalla. Leo Lindholm kertoi saaneensa kaksi jättimäistä ahventa kalaportaista. Myös fileointi on pojille ennestään tuttua kotoa.
–Olen kokeillut fileointia, mutta se ei mennyt ihan putkeen, tuumaa Pellinen.
