Olavi Koivukangas sai syyskuun lopulla Etelä-Pohjanmaan kotiseutu- ja museoyhdistyksen rakennusperintötyöryhmän myöntämän kunniakirjan Koivukankaan tilan ja suvun kulttuuriperinnön vaalimisesta ja tallentamisesta.
Etelä-Pohjanmaan rakennusperintöpalkintoja ja kunniakirjoja on jaettu jo kolmetoista kertaa. Palkinnon ja kunniakirjojen tarkoituksena on tehdä tunnetuksi eteläpohjalaista rakennusperintöä ja palkita eteläpohjalaisia mallikelpoisesti korjattuja rakennuksia. Samalla herätetään kiinnostusta eteläpohjalaista rakennuskulttuuria kohtaan. Kilpailussa jaetaan itse palkinto sekä kunniamainintoja/kunniakirjoja.
Koivukankaan talo on alkujaan kuulunut Inankylän Söderenan tilaan, joka 1500-luvulla sijaitsi Evijärven rannalla Isossakylässä. Siellä oli enimmillään päädyt vastakkain olleita taloja jopa 22. Osa taloista oli rakennettu talojen väliin päädyt järvelle päin. Vuonna 1834 tila lohkaistiin Inankylän Söderenan tilasta, ja talo siirrettiin nykyiselle paikalleen Koivukankaalle. Talo on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1546. Nykyinen omistaja Olavi Koivukangas on talon viidestoista isäntä.
Talon ja suvun historiaa Olavi Koivukangas on koonnut julkaisuun ”Koivukangas Söderena suku Evijärvellä”. Siinä kerrotaan tarinoita talosta ja sen vaiheista, suvun henkilöistä ja erityisesti viimeisistä isännistä. Einari Koivukangas teki elämäntyönsä Metsäliiton palveluksessa. Hänellä oli lukuisia kunnallisia ja muita luottamustehtäviä. Hän oli muun muassa Evijärven kunnanhallituksessa 23 vuotta. Einari harrasti maalausta ja kirjoittamista. Hän kirjoitti lukuisan määrän runoja ja julkaisi runokirjoja sekä elämäkertansa.
Einarin poika, tilan nykyinen isäntä Olavi Koivukangas, on historioitsija, joka on väitellyt Australian siirtolaisuudesta. Hän oli perustamassa Turun yliopiston yhteyteen Suomen siirtolaisuusinstituuttia, jonka johtajana toimi vuodet 1974–2010. Hän on myös ollut perustamassa Siirtolaisuusmuseota Peräseinäjoelle ja toiminut sen johtajana. Hän on julkaissut useita tutkimuksia ja hänellä on siirtolaisuuteen erikoistunut OK-kustantamo.
Suvun kulttuuriperinnön vaaliminen näkyy Koivukankaan tilalla
Tilalla on hienosti tallennettu, vaalittu ja esitelty tilan ja suvun kulttuuriperinnettä. Talossa on työhuone, joka on ollut Einarin ja Olavin kamarina ja työhuoneena. Siellä on esillä Einarin sota-aikaan ja työelämään liittyvää esineistöä ja valokuvia sekä Olavin työelämään ja urheilu-uraan liittyvää esineistöä. Olavin iso palkintokaappi on täynnä erilaisia urheilupalkintoja ja muistoja maailmalta.
Navettakompleksiin on eri tiloihin rakennettu kotimuseota. Esillä on talon historiaan, Einarin metsätyöuraan ja Olavin työ- ja urheilu-uraan liittyviä esineitä ja muuta materiaalia. Esillä on myös Koivukankaan kustantamon julkaisuja myyntituotteina.
Myös puutarhassa tilan historia nousee esille. Vanhat omenapuut, vanha kaivo, talon vanha iso porraskivi, muistomerkki, joka kertoo ajasta, jolloin Tampere-Oulu-tie kulki talon pihan läpi. Puutarhassa on myös vanha valurautainen hautaristi, joka löytyi irrallaan hautausmaalta ja siirrettiin Koivukankaalle. Se kertoo tarinaa suvun jäsenestä, joka 14-vuotiaana kuoli sokeritautiin.
Koivukankaan kotimuseo ottaa vieraita ja turistiryhmiä vastaan kesällä. Uusia lahjoituksiakin on kylältä kotimuseoon tänä kesänä saatu. Kotimuseo kasvaa ja elää.
Tuija Ahola
Koivukankaan perustama Siirtolaisuusinstituutti toiminut puoli vuosisataa
MUUTTOLIIKKEIDEN TUTKIMUSLAITOS Siirtolaisuusinstituutti juhli 50-vuotista taivaltaan kuluvalla viikolla Turussa. Instituutin perustaja Olavi Koivukangas piti juhlapuheen Turun kaupungin vastaanotolla. Siinä hän muisteli aikaa, josta alkoi: väitöskirjan valmistelua Australian Sydneyssä 1970-luvun alussa.
–Miettiessäni jatkoa sain amerikkalaisesta lehdestä luin hyvän neuvon: ellei sinulla ole työpaikkaa, niin ehkä voit perustaa sellaisen. Ajattelin, että Suomessakin tarvittaisiin siirtolaisuuden tutkimuslaitos. Asuessamme Australiassa Suomesta oli muuttanut noin 100 000 nuorta suomalaista Ruotsiin ja Suomen väkiluku laski tilapäisesti. Valtio ja työministeriö halusivat saada nuoret takaisin Suomeen. Työministeriö rahoitti tutkimukseni sodan jälkeisestä siirtolaisuudesta Australiaan.
Instituutin takana olevan säätiön perustamisessa oli mukana useita tahoja. Koivukangas toimi siirtolaisinstituutin johtajana 35 vuoden ajan.
–Turun instituutti on alusta lähtien ollut yksi alansa suurimpia maailmassa ja sen kansainvälinen yhteistyö on merkittävä. Instituutin Siirtolaisrekisteri on tuttu sukututkijoille ympäri maailman. Turun kaupunki on hyötynyt monin tavoin instituutista. Se on ollut myös hyvä työllistäjä. Tällä hetkellä instituutissa on 30 tutkijaa ja muita työntekijöitä. Turun lisäksi instituutti toimii vahvasti myös Pohjanmaalla lähinnä aluekeskuksessa Seinäjoella ja Siirtolaisuusmuseolla Peräseinäjoella.
–Siirtolaisuusinstituutti seisoo tukevasti pystyssä ja katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen, päätti Koivukangas puheensa.
Juhlan yhteydessä pidettiin myös tutkijoille symposiumi Kakolassa, missä Koivukankaan sukulainen, häjy Antti Isotalo on ollut vankilassa.
Toimitus
