KORTESJÄRVELÄISET sukujuuret omaava laulaja-lauluntekijä Aleksi Mattila, 26, on juuri julkaissut tulevalta albumiltaan kolmannen singlen, Jossain on jo aamu. Kappaleessa haikaillaan menneeseen kesään. Laulun kertoja ei ole vielä valmis päästämään irti valoisista öistä, jotka jatkuivat nousevaan aamuun asti. Samalla kappaleessa kipuillaan nuoruuden katoavaisuutta.
Mattila säveltää, sanoittaa ja sovittaa kappaleensa itse. Sanat kappaleisiin syntyvät nuoren ihmisen havainnoista, kokemuksista ja elämästä.
–Olen aina ollut kiinnostunut kirjoittamisesta. Kappaleetkin syntyvät yleensä teksti edellä, vaikka jokaisessa kappaleessa tekoprosessi muuten saattaa vähän vaihdella, kertoo Mattila.
Musiikin hän kertoo olleen läsnä elämässä aina, lapsuudesta asti.
–Oikeastaan olen tehnyt musaa ihan pienestä asti, mutta suunnitelmallisesti olen tehnyt sitä vasta noin 2–3 vuotta. On monen sattuman summa, että päädyin julkaisemaan musiikkia. Olisin ollut ihan tyytyväinen pöytälaatikko kirjoittelija, tein musiikkia omaksi ilokseni ja minulle oli tärkeintä saada luoda musiikin avulla jotain omaa. Sitten joku pyysi johonkin esiintymään ja menin, sen jälkeen asiat vain lähtivät etenemään omalla painollaan, naurahtaa Mattila.
–Nykyään osa toimeentulostani tulee musasta, tulevaisuudessa saan toivottavasti tehdä sitä enemmänkin. Jossain vaiheessa olisi mukava saada oma bändi kasaan. Tällä hetkellä teen pääasiassa keikkoja soolona, joskus duona.
MATTILA kertoo, että takana on kiireinen kesä. Tällä hetkellä aika kuluu pitkälti studiossa kotikaupungissa Kokkolassa, mutta aina kun mahdollisuus koittaa, suuntaa hän mökille Kortesjärvelle.
–Mökkimaisemissa on se ”minun Kortesjärveni”. Sinne on aina mukava mennä kiireiden keskellä rauhoittumaan. Usein jo maisemat matkalla mökille muuttavat tunnetilaa; kaikki ne pellot, metsä, luonto, maisemat ja miljöö. Hiljaisuudessa mieli lepää. Hiljaisuus ruokkii myös luovuutta, mökillä on moni kappale joko saanut alkunsa tai sitten vastaavasti viimeisen asunsa.
Aleksi Mattila on sitä mieltä, että suosio tulee, jos on tullakseen.
–En edes yritä tehdä elämää suurempia lauluja. Minulle riittää, jos kuulija voi musiikkiani kuunnellessaan kokea erilaisia tunteita, tunteethan ovat sellaista sielun ruokaa. Jos joku biisi antaa kuulijalle jotain ajateltavaa, jotain muuta kuin jumalattoman päänsäryn, olen onnistunut.
