Johanna Korkea-aho
ENGLANNINSPRINGERSPANIELI Matlockilla, eli Masalla, on ollut tarkka nenä pennusta saakka. Sen piirteen koirassaan huomasi Anni Järviaho ja vei Masan kokeilemaan verijäljestystä koiran ollessa 14 kuukauden ikäinen.
–Masa innostui lajista heti, mutta silloin suorittaminen oli vielä aika kaoottista, nauraa Järviaho.
–Masan ollessa noin kahden vuoden ikäinen vuonna 2022, kokeilimme lajia uudestaan ja samana kesänä jo osallistuimme ensimmäisiin kokeisiin. Siitä lähtien harjoittelu on ollut säännöllistä. Vuosi 2023 oli ensimmäinen kunnon koekesä Masalle ja silloin Masasta tuli Suomen ja Ruotsin jälkivalio. Tänä vuonna osallistuimme kokeisiin Norjassa ja Masasta tuli myös Norjan jälkivalio. Kun on kolmen Pohjoismaan jälkivalio, on oikeutettu Pohjoismaiden jälkivalio -titteliin. Yhteensä Masalla on 12 valiotitteliä, neljä jäljestyksen saralta ja kahdeksan näyttelyistä. Jäljestystitteleissä ei periaatteessa ole enää mitään saavutettavaa, mutta ei ne suurin motivaattori ole olleetkaan. Jäljestys on Masan lempihommaa ja haluan jatkossakin tarjota koiralle aktiviteettia, josta se suuresti nauttii.
Matlockin jälkiuran tähän mennessä suurin voitto saavutettiin 8. syyskuussa Janakkalassa järjestetyssä 2024 Mestaruuskisassa, jossa Masa kruunattiin spanieleiden 2024 Suomen Jälkimestariksi. Kisaan on tiukka karsinta, mukaan valitaan aiempien koetulosten perusteella parhaiten menestyneet kuusi koirakkoa sekä puolustava mestari.
–Jo mukaan pääsy oli hieno saavutus ja voitto unohtumaton kokemus. Matlock jäljesti haastavissa olosuhteissa suorituksen, joka arvioitiin 47/50 pisteen arvoiseksi, mikä on huipputulos.
JÄLJESTYS on alun perin metsästyskoiraroduille tehty koemuoto, jolla testataan koiran kykyä seurata haavoittuneen riistan jälkiä. Ominaisuutta tarvitaan sekä kolari- että metsästystilanteissa. Vuodesta 2007 laji on ollut avoin kaikille roduille.
–Lajin suosiosta kertoo jotain se, että pelkästään tänä kesänä järjestettiin Suomessa reilu 350 koetta. Mukana oli pienimuotoisia, noin neljän koiran kokeita ja sitten isompia, yli 20 koiran kokeita, kertoo Järviaho.
Kokeessa metsään vedetään verijälki naudan- tai hirvieläimen verellä. Verestys tehdään voittajaluokassa 1,2–1,4 kilometrin matkalle. Verta käytetään matkalle vain kolme desilitraa. Jäljet tehdään edellisenä päivänä metsään ennen koetta ja jäljen tulee olla vähintään 18 tuntia vanha. Koiran tulee jäljestää jälki alusta loppuun saakka itsenäisesti ilman ohjausta ja suorittaa matkan varrella erilaisia tehtäviä. Jäljen päässä on ”kaato” eli kuivattua, tuoretta tai pakasteesta sulatettua hirvieläimensorkkaa.
Harrastus pitää sekä koiran, että omistajan hyvässä kunnossa.
–Maastot voi olla mitä vain, ja kun roikkuu innostuneen koiran liinan perässä, on sitä kisojen tai treenien jälkeen aina itsekin naama punaisena, tietää tehneensä, nauraa Järviaho.
–Täällä Vihdissä on hyvät harrastusmahdollisuudet tähän lajiin ja eihän tämä oikeastaan vaadi kuin aikaa, metsää ja innostusta lajiin. Masan kanssa on harjoiteltu ahkerasti myös Vimpelin metsissä, sillä vietän siellä säännöllisesti aikaa koirieni kanssa vanhempieni luona.
OSAAVIA jälkikoiria hyödynnetään myös, kun tarvitaan suurriistavirka-apua. Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. SRVA-tehtäviä oli Suomessa viime vuonna reilu 14 500 kappaletta, ja niistä hyvin monessa on koira jäljestysapuna.
–Masa on ilmoitettu Vihdin alueen suurriistavirka-avun listoille, mutta tositoimissa ei vielä ole tarvinnut olla, sanoo Järviaho.
